Kabajamoo ummattoota biyya keenyaa, Itiyoophiyaan seenaa mootummaa bara dheeraa keessatti garaagarummaa siyaasaa, waldhabdee fi walitti bu’insoota karaa nagaa, marii fi waldhaggeeffachuun karaa seeraahiikuuf muuxannoo hinqabdu. Akka carraa ta’ee siyaasni keenya siyaasa yeroo hunda zeeroo irraa jalqabudha. Biyya keenyatti kan barame kan humnaan mo’atee aangoo qabate, humnaan mo’amee amma aangoo gadhiisutti aadaa siyaasaa hunda walitti qabee to’atuu fi kan barbaade itti raawwatudha. Mootummaan jijjiiramaa aangoo kan qaqbate humnaan miti. Kun aadaa siyaasaa haaraadha. Aadaan siyaasaa karaa nagaa boqonnaa siyaasaa haaraa kana cimsu ammoo filannoo demokiraatawaan fudhatama ummataa argatee mootummaa hundeessuun agarsiiseera. Kana malees hooggantootaa fi miseensota paartilee siyaasaa addaddaa gaggeessaa mootummaa gochuun ramaduu, Itiyoophiyaan mana waloo keenyaa ta’uushee raga ba’eera. Cehumsi siyaasaa karaa nagaa qoti galma miti. Galmoota biroo milkeessuuf meeshaadha malee. Adeemsa yeroo ammaa sirreessuun qofa rakkoon Itiyoophiyaa hinfuramu. Cabiinsota seenaa keessatti dhaalle suphuun dirqama ta’a. Cabiinsota seenaa kanneen suphuuf furmatonni sadii kaa’amaniiru. Rakkoo siyaasaa ture marii biyyaalessaan hiikuu, rakkoo siyaasaa bara dhihoo ammoo haqa cehumsaa fi haaromsaan sirreessuu. Haala qabatamaa Itiyoophiyaa keessatti mootummaan tokko filannoo injifatee aangoo qabatus dhimmoonni kophaa murtee kennuu hin dandeenye, marii biyyaalessaa fi hunda hammate barbaadan ni jiru. Sagaleen kun erga dhaga'amee walakkaa jaarraa lakkoofsiseera. Garuu hanga yeroo dhiyootti yeroo mootummaan jijjiiramaa dhufetti dhageettii hin arganne. Mootummaan jijjiiramaa yaada kana fudhachuu qofa osoo hnta’iin dhaabbata walabaa kana mijeessu hundeesseera. Itti gaafatamaa dhaabbata kanaa ta’uun komishinaroonni walaba ta’an muuxannoo fi gahumsa bal’aa qaban ni muudamaniiru. Komishinaroota kunneen marii biyyoolessaa hunda hammate akka gaggeessan seeraan aangoon kennameeraaf. Kana bu’uura godhachuun qooda fudhattoota waliin mari’achuun adeemsichi maal fakkaachuu akka qabu malaa fi hojimaata bal’aa qopheessaniiru. Yeroo ammaa kana akkaataa mala Komishiniin Marii Biyyaalessaatiin qophaa’een godinaalee 10 fi bulchiinsa magaalaa lama keessatti hirmaattoota adeemsa marii kana irratti hirmaatan tokkoon tokkoon aanaa irraa adda baasuun hojii xumuree jira. Tokkoon tokkoon naannoo keessatti hojiin baayyee cimaan hojjetameera. Caasaa hoggansa gadii irraa kaasee hawaasa hirmaachiseera. Haala kanaan lammiileen adeemsa marii kanarratti hirmaatan godinaalee 679 keessaa hanga ammaatti hirmaattonni kuma 12 fi 294 adda baafamaniiru. Haalli kun ummata abbaa dhimmaa giddu galeessa godhata. Mala ajandaa fi furmaatni gubbaa irraa gadi fiduu qofa osoo hin taane, hawaasa keessaa bahanii mariidhaan gara giddu galeessatti kan dhufanidha. Torban muraasa booda komishinichi waltajjii marii sadarkaa naannootti gaggeessuu ni eegala jedhamee eegama. Akkasumas, naannolee filannaan hirmaattotaa hin raawwatamne lama keessatti yeroo dhiyootti filannoo hirmaattotaa ni xumurama. Yaa’iin Marii Biyyaalessaa Hammataa baay’ee eegamaa ture yeroo gabaabaa keessatti ni gaggeeffama jedhamee abdatama. Carraa dhaloota keessatti al tokko argamtu kana osoo hin qisaassin olkaasaa, deeggaraa, rakkoolee Itiyoophiyaan jturaniif furmaata akka fidu hundi keenya gahee keenya bahuu qabna. Sababa hinmalleen carraa kana qisaasnee rakkoo keessa of tursiisuun dhaabbachuu qaba. Inni lammataa haqaa ce’umsaati. Seenaa Itiyoophiyaa keessatti yeroowwan adda addaatti miidhaa, hookkaraa fi sarbamiinsi mirga bu’uuraa mudachaa tureera. Kun taatee seenaa biyyoota biroo keessatti mul’atudha. Akkaataa adeemsa keenya amma ammaatti qaamni humnaan mo’ate aangoo qabate, yakkamaa fi balleessaa jedhee namoota biroo balaaleffata; ni adabama. Adeemsi kun haqa hin fidu. Xiiqii,gabbii fi haaloo bahuu fida malee. Maraan martoon quuqqaa fi haaloo bahuu seenessa miidhamummaa wiirtuu siyaasaa kan ta’e kanaafi. Maraanmartoo kana cabsuuf haqni cehumsaa filatamaa isa tokkodha. Kanaaf ammoo hammattoon imaammataa adeemsi haqa cehumsaa ittiin qajeelfamu ragga’eera. Qophiin imaammatichaa muuxannoo idil-addunyaa qaamolee dhimmi ilaallatu hirmaachise irratti kan hundaa’edha. Adeemsa wixinee imaammataa duraa qofaan waltajjiiwwan galtee walitti qabuu naannoo 60 fi biyyoolessaa 20tti gaggeeffameera. Kaayyoon imaammatichi sirna bulchiinsaa fi hojiirra oolmaa haqaa ce’umsaa diriirsuun nagaa, araara, olaantummaa seeraa, haqaa fi dimokiraasii itti fufiinsa qabu mirkaneessuudha. Kaayyoo kana galmaan ga’uuf tooftaaleen haqaa ce’umsaa kanneen akka qorannoo fi himannaa yakkaa, dhugaa barbaaduu, araara, dhiifama haalduree, beenyaa fi haaromsa dhaabbilee biyya keenya keessatti hojiirra oolu. Akkuma beektan heerri keenya biyya keenya keessatti mootummaan ala humni hidhate hin hayyamu. Mirga mootummaa keessaa tokko aangoo addaa fayyadamuudha. Garuu cabiinsa siyaasaa biyya keenya keessatti dhaalle irraa kan ka’e humni hidhate uumameera. Nageenyi keenya itti fufiinsa akka qabaatu gochuuf humnoonni hidhatan kunneen hidhannoo hiikkachuun adeemsa haaromsaatti makamuu qabu. Adeemsa marii biyyoolessaa irrattis hirmaachuudhaan dhimma siyaasaa isaanii hiikuu ni danda’u. Kanaafis komishiniin haaromsaa hundeeffameera. Kaayyoon isaas hidhannoo hiikkachuu, gareewwan hidhatan tasgabbeessuu fi hawaasa keessatti deebi’anii makamuudha. Hojii haaromsaa kana galmaan gahuudhaan siyaasni keenya adda waraanaa irraa gara minjaalaatti, bosona irraa gara galmaatti akka deebi’u gochuu qabna. Tooftaalee kana haala bu’a qabeessa ta’een hojiirra oolchuun marsaa hamaa keessaa bahuu qabna. Araarsummaa, dhiifama, beenyaa, fi haqaan ilaalamuu fi gara fuulduraatti tarkaanfachuu danda'uu qabna. Milkaa’ina kanaaf lammiileen Itiyoophiyaa hundi dammaqinaan fi bu’a qabeessa ta’een hirmaachuu qabu. Mootummaan hojiirra oolmaa imaammata haqaa ce’umsaa adeemsa marii biyyaalessaa waliin akka walsimu gochuun itti gaafatamummaa isaa ni ba’a. Rakkoolee biyyoolessaa keenya turan marii biyyaalessaa fi haqaa ce’umsaatiin utuu hiiknu, qormaata walitti bu’iinsaa fi waraanaa irra aanuuf mala siyaasaa karaa nagaa filachuu qabna. Kanaafidha lola waggaa lamaaf kaabaa keessatti gaggeeffamaa ture walii galtee nagaadhaan hiikuuf kan barbaadame. Seenaa Itiyoophiyaa keessatti waldhabdeen sivilii fi waraanni irra deddeebiin uumamee jira. Waraana kana keessatti akka biyyaatti kasaaraa guddaan nurra gaheera. Sababni kanaas shaakala siyaasaa waldhabdee marii fi waliigalteen furuu baay’ee waan hin qabneef. Kan barre awwaala diina keenyaa irratti siidaa ijaaruu dha. Waliigaltee Nagaa Piriitooriyaa gocha kana jijjiire. Aadaa furmaata siyaasaatiin waraana xumuruu fide. Waliigaltee nagaa kun murtoo bilchaataa fi kutannoo qabuun seenaa nama mo’ataa fi mo’amee aariidhaan dhaloota dhufuuf dhaalchisuu dhiisuudha. Filannoo kana hordofuun dhiiga dhangala’uu fi walitti bu’iinsa dhaabuu dandeenyeerra. Naannoo Amaaraa, Affaarii fi Tigraayitti hojiin ijaarsa deebisanii dhaabuu fi deebisanii bayyanachiisuu eegalameera. Haala gargaarsi namoomaa gufuu malee Tigraay dhaqqabuu danda’u uumneerra. Waliigaltee nagaa mallatteeffamee guyyaa booda mootummaan waliigaltee nagaa jalatti dirqama isaa irra darbee amantaa uumuu fi nagaa eeguuf tarkaanfiiwwan barbaachisoodha jedhee amane walduraa duubaan fudhateera. Aaragalfiin fi bu’aa Waliigaltee nagaa kanaan hanga ammaatti argame akkuma jirutti ta’ee ammas hojiin hojjetamuu qabu jira. Keessattuu akka waliigaltee kanaatti hidhattoonni adda bilisa baasaa ummata Tigraay hidhannoo hiikkachuu qabu. Dhimma naannoowwan gaaffii eenyummaa fi daangaa bulchiinsaa qaban furuuf kallattii kaa’ame hojiirra ooluu qaba. Warra waraanaan buqqa’an deebisuu fi qubsiisuuf hojiin eegalame xumuramuu qaba. Dogoggora darbe irraa barachuu dhiisuun dogoggora jalqabaa hojjechuu caalaa hamaadha. Dogoggora isaanii kanaan duraa irraa osoo hin baratiin hundi keenya warra har’as rakkoo wal fakkaatu uumuu itti fufan of adabadhaa jechuu qabna. Sababni isaas, obsa booda bu’aa hamaa seera kabachiisuu seenaa keenya dhiyoo irraa barachuu qabna. Mootummaan bu’uuraalee misoomaa fi tajaajilli addaan citee ture suphuu fi deebi’ee jalqabuuf ciminaan hojjechaa jira. Naannoo Tigraay keessatti sochii faayinaansii fi diinagdee haala mijeessuuf maallaqa guddaa baasee jira. Gaheen bu'aa nagaa guddaa waan ta'eef mootummaan madaa haquuf hojii eegame caalaa hojjechaa jira. Garuu kun itti gaafatamummaa mootummaa waan ta'eef akka sodaatti fudhatamuu hin qabu. Akkuma Waliigaltee Piriitooriyaa keessatti ibsame, akkuma Heera keenya keessatti tumametti nuti akka sabaatti Humna Ittisaa tokko qofa qabaanna. Naannoleen sadarkaa naannootti seera kabachiisuuf poolisii fi milishaa isaan barbaachisu bira darbee waraana hidhatee fi gurmaa’e qabaachuu hin danda’an; Ta'uu hin qabu. Haaluma kanaan hidhannoo hiikkachuu fi adeemsi kanaan walqabatu akkaataa karoora Komishinii Riifoormiitiin saffisaan hojiirra ooluu qaba. Obboleeyyan/obboleettonni keenya keessattuu dargaggoonni gara dirree waraanaatti kan oofan finxaaleyyii fi waldhabdee uumuun ni mala. Mootummaan haala kana gama tokko qofaan hin ilaalu. Sochiin isaanii seeraan ala waan ta’eef qofa humnaan qofa furmaata argachuu akka hin qabne hubata. Kanaaf mootummaan hidhattoota daandii diigumsaa irraa deebi’anii hawaasatti makamuun jireenya nagaa geggeessuu barbaadan hunda simachuuf fedhii qaba. Eeyyamamummaa fi fedhii qabatamaa hojiif qabu naannoo adda addaatti agarsiiseera. Naannolee Benshangul Gumuz, Amaaraa fi Oromiyaa keessatti hidhattoonni kuma kudhaniin lakkaawaman harka kennataniiru. Isaan kun leenjii haaromsaa fudhatanii hawaasatti akka makaman taasifameera. Kanas karaa Komishinii Haaromsaa naannolee waliin qindoominaan cimsuu itti fufna. Sababa kanaan jaarsoliin fi abbootiin amantaa tattaaffii kana akka deeggaran waamicha goona. Gama tokkoon hojiiwwan furmaata waaraa fidan kana raawwachuu itti fufna, hojiiwwan yeroo ammaa nagaa fi tasgabbii ummataa kabaju raawwachuu keenya itti fufna. Ilaalchi siyaasaa gara jabeessa akkasumas fedhiin yakka gurmaa’ee fi saamichaa naannoo tokko tokkotti mul’achaa jira. Hojiilee nagaa ummataa baadiyyaas ta’e magaalaa booressan kana to’achuuf mootummaan hojii bal’aa hojjechaa jira. Kutaan hojii kanaa dhaabbilee seera kabachiisan fooyyessuudha; Qindoomina isaanii fi walitti dhufeenya ummata waliin qaban cimsuu dha. Kebelewwan baadiyyaa fi gandoota keessatti jiraattonni naannoo nagaa naannoo eeguuf sirnaan leenjii ni kennamaaf. Gama kanaan naannolee tokko tokko keessatti jalqabni gaariin jira. Biyya bal’aa fi baay’ina ummataa qabdu kan akka Itoophiyaaf milishoonni biyya keessaa fi dhaabbileen nagaa eegsitoota gargaaraa biroo nagaa fi tasgabbii naannoo eeguu keessatti gahee olaanaa qabu. Qaamni hojii kanaa tokko dhaabbilee seera kabachiisan fooyyessaa, Qindoominaa fi walitti dhufeenya ummata waliin qaban cimsuu dha. Jiraattonni naannawaa gandootaa fi mandaroota baadiyyaa keessa jiraatan naannoo eeguuf sirnaan leenjii ni kennamaaf. Gama kanaan naannolee tokko tokko keessatti jalqabni gaariin jira. Biyya bal’aa fi baay’ina ummataa qabdu kan akka Itiyoophiyaaf milishoonni biyya keessaa fi dhaabbileen nagaa eegsitoota gargaaraa biroo nagaa fi tasgabbii naannoo eeguu keessatti gahee olaanaa qabu. Kana malees humnoota poolisii naannoo irra deebiin gurmeessuu fi hunda galeessa cimsuun aangoo heera mootummaatiin kenname sirnaan akka raawwatan taasifamaa jira. Milishoota naannoo fi poolisii naannoo waliin qindoominaan ijaarsi dhaabbilee fi haaromsi itti fufiinsa qabu taasifamaa jira, Poolisiin Federaalaa itti gaafatamummaa nagaa fi seera biyya keessaa eeguuf qabu akka ba’u taasisa. Dhaabbilee seera kabachiisan kanneeniin ala balaan yoo jiraate Raayyaan Ittisa Biyyaa nagaa eeguu fi seera kabachiisuu dirqama isaa bahaa jira. Qaamoleen nageenyaa fi qindoominni ummataa gosa kanaa jiraachuu irraa kan ka’e aangoo mootummaa naannichaa kuffisee aangoo humnaan naannoo Amaaraa dhuunfachuu barbaade kaayyoo isaa akka hin milkoofne taasifameera. Hojii seera kabachiisuutiin mootummaa naannoo fi sirna heera mootummaa baraaruun danda’ameera. Naannoo Oromiyaatti sochiin humnoota hidhatee godinaa tokko tokko keessatti babal’achaa turee fi amala aanaalee tokko tokko to’achuu duubatti deebi’ee jira. Haalli nageenyaa fi tasgabbii naannoo Beenishaangul Gumuz keessattis haalaan fooyya’ee jira. Addis Ababaa fi magaalota gurguddoo biyyattii biroo keessatti karoora humnoota haleellaa shororkeessummaa adda addaa raawwachuuf karoorfatan fashaleessuun danda’ameera. Hojiin hojjetame barbaachisaa ta’us gahaa miti. Saamicha gurmaa’ee fi garee yakkamtoota siyaasaan kaka’umsa qaban bu’a qabeessa ta’een to’achuu qabna. Kana gochuufis hojiin eegalame caasaan seera kabachiisuu fi nageenyaa cimaa fi bu’a qabeessa ta’e qabaachuun itti fufa. Gama kanaan hirmaannaa fi gargaarsi ummataa murteessaadha. Gareen sababoota fi sossobbiin adda addaa saamaa, saamichaa fi butaa jiru xumuramuu qaba. Gareen dhaabbilee hawaasummaa fi diinagdee qarshii hiyyeessaan ijaaraman diigu dantaa eenyuuyyuu hin tajaajilu. Ummanni qaamolee seera kabachiisan waliin tumsuun olaantummaa seeraa kabachiisuu qaba. Caasaaleen siyaasaa fi bulchiinsa naannoo tokkoon tokkoon isaanii itti gaafatamummaa isaanii inni jalqabaa seera kabachiisuu malee warra kaan eeguu akka hin taane hubachuu qabu. Gama tokkoon hojii seera kabachiisuu fi nagaa fi tasgabbii eegsisuu raawwachaa jirra. Gama biraatiin buqqaatota deebisuun taasifamuu qaba. Sababni isaas nagaa fi tasgabbiin sirna yeroo namoonni tasgabbaa'an uumaman waan ta'eef. Biyya keenya keessatti sababoota adda addaatiin ummanni qe'ee isaa irraa buqqa'aa jira. Lammiileen kunneen kaampii keessaa bahanii gara qe'ee isaaniitti deebi'uu qabu. Dhaabbataan qubatanii jireenya idilee keessa qubachuu qabu. Mootummaan kun dhugoomsuuf ciminaan hojjechaa kan ture yoo ta’u, ammas hojii bal’aa hojjechaa jira. Fakkeenyaaf naannoo daangaa Somaaliyaa fi Oromiyaa, akkasumas naannoo Geede’oo keessatti lammiilee buqqa’an guutummaatti gara ganda isaaniitti deebisuun mana jireenyaa akka argatan taasifameera. Walitti bu'iinsa kutaa kaabaa biyya keenyaa keessatti mudateen akkasumas akkoo nageenyaa naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti mudateen lammiileen qe'ee isaanii irraa buqqa'anis ni mul'ata. Buqqaatonni kun gara qe'ee isaaniitti akka deebi'aniif hojjechaa jirra. Hoggantoonni naannoo Amaaraa fi Oromiyaa waliin hojjechuun namoonni hedduun dahannoo irraa gara qe'ee isaaniitti akka deebi'an taasisaniiru. Adeemsa kana keessatti gamtaa fi walitti dhufeenya cimaa duraan hawaasa keessa ture arguun danda’ameera. Ollaan isaanii buqqa’an akka deebi’aniif naannoo hundatti gaaffiin cimaan jira. Simannaan hawaasni naannoo namoota biyyaa baqatanii deebi'aniif godhan garaa nama nyaata. Kaaba biyya keenyaa keessatti fakkeenyaaf naannoo Raayaa fi Alamaatti lammiileen qe'ee isaanii irraa buqqa'an hedduun isaanii mootummaa osoo hin eegin gara qe'ee isaaniitti deebi'aniiru. Adeemsa kana keessatti dhimma buqqaatota akka ajandaa siyaasaatti fayyadamuu kan barbaadan akka jiran mul’ateera. Buqqaatonni yoo deebi'an ajandaa iyyanni fi mormii keenya ni fashalaa'a jedhanii sodaatu. Humnoonni kunneen ololaafi doorsisa fayyadamuun namoonni baqatan gara qe’ee isaaniitti akka hin deebine taasisa. Yeroo tokko tokko buqqaatonni akka hin deebine humna illee itti fayyadamu. Mootummaan itti gaafatamummaa naamusaa fi seeraa qabuun lammiileen buqqa’an gara qe’ee fi mana jireenyaa isaaniitti akka deebi’an hayyamuu itti fufa. Hojiin naannolee waliin eegalamees ni cimsa. Nagaa fi tasgabbii booressuuf, buqqaatonni akka hindeebine gochuu fi sochii misoomaa gufachiisuuf meeshaalee itti fayyadaman keessaa odeeffannoo jallaa, dogoggoraa fi summii tamsaasuun isa tokko. Akkuma beekamu guddinni teeknooloojii qunnamtii carraa fi balaa fida. Bara waldhabdee fi dorgommii toora interneetii kana keessatti. Dhaabbileen fi sirnoonni jiran qormaata hamaa ni mudatu. Haala kanaan biyyoonni dantaa saba isaanii eegsisuuf waan danda’an hunda nitaasisu. Haala yeroo sirriitti hubachuun, rakkoo kana akkaimuitti irra aanuu akka dandeenyu sirritti hubachuun yoo hin sochoone balaan isaa guddaadha. Gama kanaan bu’a qabeessa ta’uuf tokkummaan keessoo murteessaadha. Biyyi guddittii akka Itiyoophiyaa yoo tokkummaa keessoohinqabaanne addaan qoodamti. Akka biyyaattis ta'e akka ummataatti kaayyoo tokkoof yoo waliin dhaabbanne yeroon biyya keenya ol kaasuuf carraa gaarii fida. Yoo qoqqoodamne jiraachuun biyyaa balaadhaaf saaxilama. Kanaafuu, daataa dhufu filachuu, madaaluu fi fooyyessuun barbaachisaa dha. Diinonni keenya, kan nuti lafa irratti injifanne, qilleensarra akka dhufan hayyamuu hin qabnu Kanneen hunda kan raawwannu jalqaba nagaa waaraa, karaa nageenya waaraa badhaadhina waaraa mirkaneessuudha. Galmi keenya akka mootummaatti yeroodhaaf tasgabbii karaa gabaabaa, gubbaa gadi haaromsa waliin dhufu miti. Nagaa waaraa dha. Nagaan waaraa lola dhabuu qofa miti. Nagaa hin raafamne kan qajeelfamaa fi sirna irratti hundaa’eedha. Dandeettii fi sirni Walitti bu’iinsaa fi waliigaltee dhabuu karaa nagaa fi seera qabeessa ta’e jiraachuudha. Innis waa’ee bu’uuraa hubachuun, madaa durii fi madaa seenaa irra aanuun gara fuulduraatti tarkaanfachuu danda’uudha. Nagaa waaraa fi badhaadhina waaraa kana fiduuf aadaan siyaasaa haaraan barbaachisaadha. Mariin biyyoolessaa hunda hammate, haqaa ce’umsaa fi hojiiwwan haaromsaa hojiirra oolmaa kanaaf meeshaalee ijoodha. Akkuma namni hundi beeku sirna mootummaa fi dimokiraatawaa hunda hammate ijaaruuf qajeelchaa jirra. Tattaaffiin kun bu’a qabeessa ta’uuf garuu tarkaanfiin mootummaa qofti gahaa hin ta’u. Paartiin biyya bulchaa jiru aadaa siyaasaa haaraa galchuuf jechaa jira - waliin haa hojjennu, haa gorsinu, dhimma biyya keenyaaf furmaata waliin haa barbaannu. Gariin mootummaa kuffisnee humnaa fi qawween aangoo yoo hin qabanne jechaa jiru. Tattaaffiin keenya daandii faallaa akkasiitiin eegale milkaa’uu hin danda’u. Aadaa jaarraa 18ffaa gara jaarraa 22ffaatti baatanii deemuun abaarsa malee jijjiirama miti. Waraanni hunda keenya kasaarsa. Nagaan hunda keenya bu'aa argamsiisa. Waa'ee waraanaa abbootii keenya irraa dhaga'aa guddanne. Nuuf gahaadha. Dhaloota keenya keessattillee waraanni cimaan lama sadii darbeera. Garuu dhaloota dhufuuf badhaadhina malee madaa dhaaluu hin qabnu. Warraaqsa bara 1966 eega waggoottan shantamaaf haala siyaasa ammayyaa Itiyoophiyaa arginee walakkaa jaarraa lakkoofsiseera. Maraanmartoon isaan hin gadhiifne, garuu ammallee achi jiru. Kan darbe irraa barannee, haala keenyaa fi haala yeroo keenyaa hubannee, mul’ataa fi ajandaa mataa keenyaa qabannee gara fuulduraatti tarkaanfachuu qabna. Dhaloota kanaaf ajandaan waggaa shantamaa nagaa waaraa fi badhaadhina waan ta’eef. Mana maree nageenyaa biyyaalessaa Ebla 16 bara 2016 Finfinnee

Ebla 15/2016 (TOI)- Itti aanaan Ministira Muummee obbo Tamasgeen Xurunaa Fooramiin Magaalota Afrikaa Fulbaana dhufu Finfinneetti gaggeeffama jedhan. Waltajjiin Marii baniinsaa fi hubannoo uumuu Koree Olaanaa Qindeessituu Fooramii Biyyaalessaa Magaalota Afrikaa gaggeeffameera. Itti aanaan Ministira Muummee Obbo Tamasgeen Xurunaan akka ibsanitti, mata duree “Ajandaa 2063-Guddina Waaraa Magaalotaa ce’umsa Afrikaaf” jedhuun Fooramiin Magaalota Afrikaa Fulbaana bara dhufuu Finfinneetti gaggeeffama. Guyyaa har’aas koreen olaanaan qindeessituu Fooramichaa waltajjii marii gaggeessuu ibsaniiru. Itoophiyaan akka biyyaa seena qabeettitti, hundeessituu Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii fi Gamtaa Afrikaa keessaa tokko ta’uu eeruun, magaalonni kuma 1 fi 500 ol ni hirmaatuun kan eegamu waltajjii fooramichaa qopheessuuf itti gaafatama Afrikummaa ishee bahachuuf qophii ta’uu waltajjicharratti ibsamuu himaniiru.

Ebla 15/2016 (TOI) - Mootummaan tokkummaan sabdaneessummaa akka cimuuf ijaarsa seenessaa waloof kutannoon hojjechaa jiraachuu Ministirri Tajaajila Kominikeeshinii Mootummaa doktar Laggaasaa Tulluun ibsan. Doktar Laggaasaa Tulluun akka ibsanitti, rakkoolee baroota dheeraaf turan furuuf mootummaan riifoormiiwwan hedduu taasisaa jira. Garaagarummaan siyaasaa mariin akka furaman; miidhaawwan ga’an araaraan akka furaman, gara haqaatti ce’uufis imaammanni ce’umsa haqaa ragga’uu himaniiru. Dhimmoota biyyaalessaa bu’uura ta’an irratti waliigaltee biyyaalessaa uumuuf ajandaalee ummataarratti mari’achuun furmaata dhiyeessuuf qophii marii biyyaalessaa hojiileen gaggeeffaman xumuramaa jiraachuu eeraniiru. Mootummaan tokkummaan sabdaneessummaa akka cimuuf xiyyeeffannaa addaa kennuu eeranii, walitti hidhamiinsa hawaasummaa, diinagdee fi siyaasaa cimsuun murteessaa ta’uu hubachiisaniiru. Tokkummaa Itoophiyaa bu’uuressuu fi waliin jireenyaa ummatootaa baroota dheeraaf ture bu’uurarraa cimsuuf seenessi waloon gahee olaanaa akka qabus dubbataniiru. Kanaafis mootummaan seenessa waloo sabdaneessummaarratti bu’uureffate ijaaruuf kutannoon hojjechaa jira jedhan. Seenessii waloon kunis imala badhaadhinaa Itoophiyaa mirkaneessuu, faayidaa biyyaalessaa eegsisuu, tokkummaa ummataa cimsuuf murteessaa ta’uu himanii kana keessatti hunduu gahee isaa bahachuu akka qabu dhaamaniiru.

Ebla 12/2016 (TOI)- Itiyophiyaa maxxantummaa dinagdee jalaa baasuun fakkeenya bilisummaa, tokkummaa fi badhaadhinaa Afriikaa nitaasifna jedhanministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad. Waltajjiin ummataa mootummaa jijjiiramaa deeggaru ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad bakka argamanitti magaalaa Walqixxeetti taa’ameera. Ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad wayita kana ergaa dabarsaniin, Guraageen hawaasa waadaasaa Goot jedhamuun waa’ee tokkummaa fi waloomaa cimsee kan barsiisee fi qabatamaan kan jiraate ta’uu ibsaniiru. Diinota Itiyoophiyaa addaan qooduu fi walitti buusuuf guyya guyyaan dhama’an hundaaf Itiyoophiyaanonni humna tokkummaa barachuun biyya badhaate ijoolleessaaf dabarsuun akka hojjetu ergaa dabarsaniiru. Guraageen nageenya kan barsiisuu fi nagaan kan jiraatu ummata fakkeenya ta’edha kan jedhan ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad, waa’ee nageenyaa wayita yaannuu fi osoo hinjiraatiin nageenya argachuun hindanda’amu jedhaniiru. Itiyoophiyaa guutuu nageenya cimsee barbaadu, waloomaan jiraachuun Itiyoophiyaa badhaatee fi hundaaf mijattuu arguuf akka hojjetu waamicha dhiheessaniiru. Itiyoophiyaanonni ibsituu eenyummaa hedduu akka qabnu fudhachuun,garaagarummaan aadaa, afaanii, teessuma naannawaa Itiyoophiyaa kan bittimsu ta’uu akka hinqabne ibsaniiru. Ummanni Guraagee enyummaa addaddaa ofkeessaa qabaatus Guraagummaan tokko ta’ee jiraachuun fakkeenyaa fi mallattoo tokkummaa Itiyoophiyaa ta’ee jiraachuusaa dubbataniiru. Itiyoophiyaan yeroo addaddaa bilisummaasheef kan qabsooftee fi kan hinbitamne taatus maxxantummaa dinagdeerraa bahuun bilisummaashee guutuu taasisuuf hojjechuun akka barbaachisu hubachiisaniiru. Itiyoophiyaan yaalii weerartootaa yeroo addaddaatti kan qolattee fi biyya gita hinbitamne ta’uushee kaasanii, ta’us bilisummaa dinagdee osoo hinmirkaneessiin turuushee ibsaniiru. Ummanni Guraagee bu’aan daldalarratti agarsiisan Itiyoophiyaa maxxantummaa dinagdeerraa baasuuf fakkeenya ta’uu kaasanii, Itiyoophiyaanonni hundi misoomaa fi badhaadhinaaf dhaabachuu akka qaban ergaa dabarsaniiru. Kanaaf kadhaaraa bahuuf, qosannaa gabbisuuf,daldala babal’isuuf tokkummaan tumsuun murteessaa ta’uu eeraniiru. Yaalii cimaadhaan Itiyoophiyaa nadhaadhinatti olbaasuun fakkeenya bilisummaa fi badhaadhinaa Afriikaa taasisuuf cimnee hojjechuu filanneerra kan jedhan ministirri muummee Itiyoophiyaanoonni hundis ittigaafatama biyyaa kanaaf akka ka’an waamicha dabarsaniiru. Tattaafataan ummata Guraagee ejjennoo Itiyoophiyaan tokkummaashee eegdee nibadhaati jedhu qabatee mootummaa cinaa dhaabachuu akka qabu kaasaniiru. Itiyoophiyaan kan badhaatu yaalii cimaan ta’uu ibsanii, abjuu humnoota biyya qoqqooduu fi walitti buusuuf yaalanii fashaleessuuf tokkummaa cimsuun murteessaa akka ta’e ibsaniiru.

Ebla 12/2016(TOI)- Waltajjiin ummataamootummaa jijjiiramaa deeggaru bakka ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad argamanitti naannoo Itiyoophiyaa jiddugaleessaa magaalaa Walqixxeetti taa’amaa jira. በMinistira muummee doktar Abiyyi Ahimad dabalatee hooggantoonni federaalaa, anaannolee fi godinaa akkasumas jiraattonni magaalichaa waltajjii ummataa kanarratti argamanii ergaawwan addaddaa jijjiiramicha deeggaran dabarsaa jiru.

Ebla 11/2016 (TOI)- Rakkooleen qaxanaan jiddugaleessa bahaa akka furaman Itiyoophiyaan biyyoota michootaa fi dhaabbilee idil addunyaa waliin tumsaan akka hojjettu ministeerri dhimma alaa ibse. Nageenyii fi tasgabbiin biyyoota gaanfa Afriikaa nagaa hinqabne akka mirkanaa’u xiyyeeffattee akka hojjettu ibseera. De’eetaan ministira dhimma alaa ambaasaaddar Misgaanuu Argaa,TOI waliin turtii taasisaniin, Itiyoophiyaan addunyaa jijjiiramtuu keessatti imaammata hariiroo alaa faayidaa biyyaalessaa fi fedhiishee bu’uureffate tarkaanfachiifti. 'Dippilomaasiin Itiyoophiyaa kan jalqabaa fi dhumaa faayidaa biyyaalessaati’ kan jedhan ambaasaaddarichi, dippilomaasichi nageenya, misoomaa biyyaa kan bu’uureffate ta’yy kaasaniiru. Ejjennoowwan Itiyoophiyaan addunyaa jijjiiramtuu keessatti fudhattu faayidaa biyyaalessaa isheetiin madaaltee akka ta’e kaasaniiru. Itiyoophiyaan walitti hidhamiinsa jiddugaleessa bahaa teessuma lafaa fi ummataa waliin qabduun rakkinnii fi jeequmsi qaxanichaa faayidaa biyyaalessaa Itiyoophiyaaf hiika kallattii ta’e akka qabu dubbataniiru. Haala Kanaan rakkooleen qaxanichaa akka furamanii fi faayidaan biyyaalessaa Itiyoophiyaa akka kabajaman biyyoota gargaartotaa fi dhaabbilee idil addunyaa waliin tumsaan akka hojjettu ibsaniiru. Haala walfakkaatuun Itiyoophiyaan immaammatashee dhimma alaatiin biyyoota ollaaf xiyyeeffannoo dursaa akka kennitu ibsanii, keessumaa rakkoon biyyooota ollaa Itiyoophiyaa akka miidhu dubbataniiru. Haala Kanaan biyyoota ollaa nageenya dhabuun rakkataniif nagaa fi tasgabbiin akka bu’u shoora nagaa kabachiisuu seenaadhaan qabdu cimsitee itti fufti jedhaniiru. Itiyoophiyaan dhimmoota nageenyaa fi tasgabbiin alatti qaxanichatti walitti hidhamiinsa dinagdee uumuuf hojiilee dippilomaasii hojjechuushee ibsaniiru. Ulaa galaanaa dabalatee qabeenya uumaan kenne misoomsuun waliin fayyadamuu fi walitti hidhamiinsa bu’ura misoomaa fi daldalaa gabbisuun guddina waloo mirkaneessuu fi hariiroo ummattootaa cimsuuf hojjetamaa akka jiru dubbataniiru.

Ebla 11/2016(TOI)-Imaammani haqa cehumsaa haaloowwan waggoota dheeraaf daddarbaa dhufaniif furmaata kennuun karaa nageenyaa fi tasgabbii egeree buusuu dandeessisuun qophaa’uusaa af-yaa’iin mana maree bakka bu’oota ummataa Taaggasee Caafoo dubbatan. Af-yaa’ichi kana kan jedhan waltajii maree labsii sirna bulchiinsa federaalaa fi imaammata haqa cehumsaa irratti qophaa’errati. Dhiitamuun mirga namoomaa yeroo addaddaatti Itiyoophiyaa keessatti raawwataman karaa ta’uu qabuun, hundagaleessa, qindaa’ee fi hirmaachisaa ta’eem furmaanni osoo hinkennamiifiin turuusaanii kaasaniiru. Kanaaf nageenya egeree mirkaneessuun akka danda’amu adeemsa haqa cehumsaa hojeessuu “kan fayyadu qofa osoo hintaane guddaa barbaachisaa akka ta’e haalli qabatamaa biyyaa nimul’isa” jedhaniiru. Haala Kanaan imaammatichi adeemsa haqa cehumsaa hirmaachisaa, miidhamtoota jiddugaleessa godhate, mirga namoomaa fi qajeelfamootaa fi tumaalee idil addunyaa kan kabaje, haala siyaasaa fi hawaasummaa biyyaa irratti hundaa’e baasuu fi hammattoo imaammataa ifa ta’een akka gaggeeffamu gochuuf qophaa’uusaa ibsaniiru. Imaammatichi garee ogeeyyotaa ofdanda’oo qorannoo fi qu’annoorra turaniin kan qophaa’e, qooda fudhattoonnii fi addaddaa fi hayyoonni mari’atanii mana maree ministirootaan raggaafamuusaa yaadachiisaniiru. Itiyoophiyaatti waliigaltee fuulduratti ittifufsiisuuf yaada furmaataa madaa fayyisuu kan danda’anii fi haaloo hambisuu danda’an qabatee qophaa’uusaa dubbataniiru. Gama biraatiin ulaawwan labsii sirna bulchiinsaa haqa bulchiinsaa lammiilee mirkaneessuuf hojiirra oole irratti ka’an sirreessuurratti xiyyeeffannoon akka hojjetamu hubachiisaniiru. Dhaabbileen demokiraasii fi hooggantoonni mootummaa olaanoo waltajjii mariirratti argamaniiru.

Ebla 11/2016 (TOI)- Mariin gaanfa Afriikaa fi nageenya qaxanaarratti xiyyeeffate Finfinneetti taa’amaa jira. Mariin inistiitiyuutiin dhimma alaa qopheesse kun mata duree “dhimmoota walxaxoof daandiiwwan filmaatota barbaaduun, gaanfa Afriikaatti nageenya qaxanaa mirkaneessuu” jedhuun taa’amaa jira. De’eetaan ministira dhimma alaa ambaasaaddar Misgaanuu Argaa, daarektarri olaanaa inistiitiyuutii dhimma alaa Jaafaar Badruu fi qooda fudhattoonni biroon argamaniiru. Waraqaaleen barreeffamaa jijjiiramoota dirree nageenyaa qaxanichaarratti mul’achaa jiranii fi haalasaa, ageenya qaxanichaarratti shoora humnoonni alaa qabanirratti xiyyeeffatan dhihaatanii mariin akka taasifamu ibsameera. Barreeffamoonni ijaarsi qaxanaa cimaa fi walitti hidhataa shoora nageenya waaraa fi carraalee gaariif qabu ilaallatan mariin paanaalii akka taasifamu ibsaniiru. Mariin har’a taa’amus qaama mariilee gaanfa Afriikaa ilaalchisee adeemsifamaa jiranii ta’uun ibsameera. Mariin akkasii akka lakkoofsa Awurooppaatti Adoolessa 2013 Jibutiitti taa’amuunsaa niyaadatama. Inistiitiyuutiin dhimma ala dhaabbata hariiroo alaa fi dippilomaasii, dhimmoota nageenyaarratti qorannoo fi qu’annoo taasisuun waltajjii mariilee biyyaalessaa qaxanaa fi idil addunyaa qopheessuun yaada filmaataa dhiheessudha. Dabalataanis dippilomaatotaa fi qooda fudhattootaaf leenjii kennaa jira.