Angafoota Oduu
Dinagdeen Itiyoophiyaa waggoota muraasa darban qormaata isa mudate damdamatee guddina galmeessisaa jira-obbo Ahimad Shidee
Apr 18, 2024 9
Ebla 10/2016(TOI)- Dinagdeen Itiyoophiyaa waggoota muraasa darban qormaata alaa fi keessaa isa mudate damdamatee guddina galmeessisaa akka jiru ministirri maallaqqa obbo Ahimad Shidee ibsan. Embaasiin RDFI Waashiingiteen Diisiitti argamu Waafaa maarkeetiingii fi piroomooshinii waliin ta’uun fooramiin biizinasii fi invastimantii Itiyoo-Ameerikaa Waashiingiteen Diisiitti adeemsifameera. Ministirichi wayita kana akka jedhanitti , waggoota muraasa darban qormaatonni addaddaa allaa fi keessaa Itiyoophiyaa mudatanis dinagdeenshee qormaatilee kanneen damdamachuun ammallee guddachaa jira. Sababnisaashojiin riifoormii fi hojiilee invastimantii bu’ura misoomaa gurguddoo mootummaan hojjetamaniin ta’uu ibsaniiru. Rakkoolee jijjiirama haala qilleensaa damdamachuun, nyaataan ofdanda’uu akkasumas oomishtummaa qonnaa egeree guddisuu fi bulchiinsa qabeenya bishaaniin walqabatanii jiran egereef gama furuutiin qooda olaanaa kan qabu hojiin ashaaraa magariisaa milkaa’inaan raawwatamaa jira jedhan. Dureeyyonni Ameerikaa Itiyoophiyaa daawwatanii filmaatota invastimantii akka ilaalan afeeraniiru. Ameerikaatti ergamaa addaa Itiyoophiyaa fi ambaasaaddarri aangoo guutuu kabajamoo doktar Silashii Baqqalaa gamasaaniin, Itiyoophiyaan Ameerikaa waliin hariiroo dippilomaasii waggoota 120 caalu akka qabdu ibsaniiru. Daawwannaan hojii aanga’oota olaanoo yeroo addaddaatti taasifamuu eeranii, keessumaa waggaa darbe gareen jilaa ministira muummee doktar Abiyyi Ahimadiin durfame yaa’ii hooggantootaa ‘US’ Afriikaa irratti hirmaachuusaa kaasaniiru. Wayita sanatti ministirri muummee bulchiinsa Ameerikaa, Kongirasii, fi qaamolee damee dinagdee dhuunfaa irratti bobba’an waliin marii bu’a qabeessa taasisuusaanii yaadachiisaniiru. Itiyoophiyaan qabeenya guddaa qabduu fi filmaatota invastimantii akkasumas onnachiiftuuwwan addaddaa invastaroonni argachuu danda’an ilaalchisuun foramicharratti ibsi dhihaateera. Dabalataanis Mariin paanaalii dhalootaan Itiyoophiyaanota milkaa’oo kanneen dameelee invastimantii addaddaarratti bobba’anii fi hooggantoota Ameerikaa addaddaa ofkeessaa qabu taasifameera. Gaaffilee fi yaada hirmaattotarraa ka’aniif deebii fi ibsi taasifamuusaa odeeffannoon embaasii Itiyoophiyaa Waashiingiteen Diisii nimul’isa. Dureeyyonni Ameerikaa foramicharratti hirmaatan riifoormiin mootummaan taasisaa jiru keessumaa invastaroonni biyya alaa invast akka taasisan haala mijataa uumuuf yaalii taasifamudinqisiifachuunsaanii ibsameera.
Tumsa wabii nyaataa lammiilee mirkaneessuuf taasifamuuf deeggarsi aamolee deeggartootaa murteessaadha-ministeera qonnaa
Apr 17, 2024 24
Ebla 09/2016(TOI)- Tumsa wabii nyaataa lammiilee mirkaneessuuf taasifamuuf deeggarsi aamolee deeggartootaa murteessaa ta’uusaa ministirri qonnaa doktar Girmaa Amantee ibsan. Ministirri qonnaa diktar Girmaa Amantee Itiyoophiyaatti ambaasaaddara Jaappaan Hiiroo Shibaataa waliin misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaarratti mootummaa Jaappaan waliin hojjechuuf akka danda’amu mari’ataniiru. Marii kanaanis Itiyoophiyaan mootummaa Jaappaan waliin michooma bara dheeraa akka qabdu ministirichi yaadachiisanii, deeggarsa mootummaan Jaappaan misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaarratti taasisaa jiru dinqisiifataniiru. Bu’aa quubsaa misooma Qamadii jallisiirratti argame ibsanii, injifannoo misooma Qamadii jallisiirratti argame Ruuziin dabaluuf xiyyeeffatamee hojjetamaa akka jiru ibsaniiruuf. Haala Kanaan yeroo jalqabaaf naannoo Somaaleetti lafa heektaara kuma 3 irratti jallisiin Ruuzii oomishuuf karoorfamuu ministirichi eeranii, misooma Ruuzii jallisii babal’isuuf yaalii taasifamuuf mootummaan Jaappaan deeggarsa barbaachisaa akka taasisu gaafataniiru. Itiyoophiyaatti ambaasaaddarri Jaappaan Hiiroo Shiibaataa gamasaaniin, qonnaan bultoota misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaatiin lafa xiqqaa qabaniif deeggarsa mootummaansaanii gabbisa dandeettii fi dhiheessii galteen taasisaa jiru ibsaniiru. Mootummaan Jaappaan deeggarsa taasisu cimsee Kan itti fufu ta’uu ambaasaaddarichi mirkaneessuusaanii odeeffannoon ministeera qonnaarraa argame nimul’isa. Ministirri qonnaa doktar Girmaa Amantee fi ambaasaaddarri Hiiroo Shiibaataa dhimmoota fuulduraarratti bal’inaan mari’achuun waliigalteerra gahuunsaanii himameera. Mootummaan Jaappaan qonnaan bultoota naannolee Oromiyaa, Amaaraa, Sidaamaa, Itiyoophiyaa Kibbaa fi Itiyoophiyaa Jiddugaleessaatti lafa xiqqaa qaban deeggaraa akka jiru eeraniiru.
Waldaan kaansarii Maatiwoos Wanduu waggoota 20 darban dhukkubsattoota kaansarii kuma 3 ol gargaareera
Apr 17, 2024 191
Ebla 09/2016(TOI)- Waldaan kaansarii Maatiwoos Wanduu waggoota 20 darban dhukkubsattoota kaansarii kuma 3 ol gargaaruusaa beeksise. Waldichi waggaa 20ffaa hundeeffamasaa sagantaalee addaddaatiin kabajeera. Miseensonni waldichaa,fayyadamtoonni waldichaa fi keessummoonni waamaman saganticharratti argamaniiru. Hojii raawwachiisaan olaanaa waldichaa obbo Wanduu Baqqalaa baatii Fulbaanaa bara 1996daa’imasaanii waggaa afurii Maatiwoos Wanduu dhukkuba kaansarii dhiigaatiin dhabuusaaniirraa ka’uun waldaa kana hundeessuusaanii dubbataniiru. Daa’imasaanii dhukkuba Kaansariin dhabanis daa’imman biroo dhukkuba kanarraa baraaruu nidandeenya yaada jedhuun waggaa daa’imasaanii dhabanitti Ebla bara 1996 waldaa kana hundeessuusaanii ibsaniiru. Waldichi waggoota 20 darban dhukkubsattoota kaansarii harka qalleeyyii baasii waldhaansaa deeggaraa akka jiru ibsaniiru. Dabalataanis namoonni waa’ee dhukkuba kaansarii fi dhukkubuuta namarraa namatti hindarbinee hubannoo akka qabaatan taasisaa turuu ibsaniiru. Amma ammaatti dhukkubsattoota kaansarii fi maatiisaanii kuma 3 ol akka deeggare kaasaniiru. Waldichi yeroo ammaa dhukkubsattoonni kaansarii 170 caalan akka waldhaananam waldhaantotasaanii deeggaraa akka jiran beeksisaniiru. Maatiin daa’imasaanii waldhaansisuuf Finfinnee dhufanii saganticharratti hirmaatan deeggarsa waldichi taasisaa jiruuf galateeffataniiru. Bu’aa bayii tokko malee daa’imasaanii bakka waldichi qopheesse turuun waldhaansisaa akka jiran ibsaniiru.
Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera.
Apr 17, 2024 216
Ebla 9/2016(TOI) - Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera. Haaluma kanaan, 1. Jalqaba irratti manni marichaa wixinee labsii hojjettootaa mootummaa federaalaarratii kan mari’ate yoo ta’u, imaammata tajaajilaa fi bulchiinsa mootummaa, walga’ii idilee mana marichaa 29ffaarratti ragga’e bu’uureffachuun raawwiif akka mijatutti kan qopha’e ta’uun ibsameera. Dabalataan, wixineen labsichaa labsii bara 2010 hojiirra ooleen adeemsi raawwii isaa ilaalmee hanqinaalee adda baasuun, keessumaa bulchiinsa hojjettoota mootummaa bilisa, walaba, saffisaa, qaqqabamaa fi itti fufiinsa kan qabu, akkasumas, itti gaafatamummaa irratti hanqinaalee mul’atan furuuf, hojmaata yeroo waliin tarkaanfatu diriirsuuf haala dandeessisuun labsichi qophaa’uun dhiyaateera. Haaluma kanaan manni marichaa wixinee labsichaarratti mari’achuun Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatti qajeelcheera. 2. Manni marichaa itti aansuun wixinee imaammataa ce’umsaa haqaarratti mari’ateera. Biyyattitti yeroo garaagaraatti sarbama mirga namoomaa, walitti bu’iinsa, seenessii addaa hinbaafamne fi miidhaawwan mudataa turan furuuf yaaliiwwan garaagaraa taasifamuun eerameera. Ta’us, hojmaata kanneen haqaan, beekumsaan, dhiifamaa fi araaraarratti kan hundaa’ee fi imaammata beekamaadhaan kan hogganamu, tooftaa ce’umsa haqaa hundagaleessa, hirmaachisaa, mirga namoomaarratti xiyyeeffachuun qindoominaan hojiirra waan hinoolleef, furmaata waaraa barbaadamu argamsiisuu akka hindandeenye himameera. Kanaaf, adeemsa ce’umsa haqaa karaa gurmaa’een, haala qindaa’ee fi bu’a qabeessa ta’een sadarkaa biyyaalessaatti hogganuu fi hojiirra oolchuun akka danda’amutti wixineen imaammataa qophaa’uun mana marichaaf dhiyaateera. Manni marichaas wixinee imaammatichaarrati mari’achuun guyyaa raggaasifamee eegalee akka hojiirra oolu sagalee guutuun murtoo dabarseera.
Kan mul'ate
Dinagdeen Itiyoophiyaa waggoota muraasa darban qormaata isa mudate damdamatee guddina galmeessisaa jira-obbo Ahimad Shidee
Apr 18, 2024 9
Ebla 10/2016(TOI)- Dinagdeen Itiyoophiyaa waggoota muraasa darban qormaata alaa fi keessaa isa mudate damdamatee guddina galmeessisaa akka jiru ministirri maallaqqa obbo Ahimad Shidee ibsan. Embaasiin RDFI Waashiingiteen Diisiitti argamu Waafaa maarkeetiingii fi piroomooshinii waliin ta’uun fooramiin biizinasii fi invastimantii Itiyoo-Ameerikaa Waashiingiteen Diisiitti adeemsifameera. Ministirichi wayita kana akka jedhanitti , waggoota muraasa darban qormaatonni addaddaa allaa fi keessaa Itiyoophiyaa mudatanis dinagdeenshee qormaatilee kanneen damdamachuun ammallee guddachaa jira. Sababnisaashojiin riifoormii fi hojiilee invastimantii bu’ura misoomaa gurguddoo mootummaan hojjetamaniin ta’uu ibsaniiru. Rakkoolee jijjiirama haala qilleensaa damdamachuun, nyaataan ofdanda’uu akkasumas oomishtummaa qonnaa egeree guddisuu fi bulchiinsa qabeenya bishaaniin walqabatanii jiran egereef gama furuutiin qooda olaanaa kan qabu hojiin ashaaraa magariisaa milkaa’inaan raawwatamaa jira jedhan. Dureeyyonni Ameerikaa Itiyoophiyaa daawwatanii filmaatota invastimantii akka ilaalan afeeraniiru. Ameerikaatti ergamaa addaa Itiyoophiyaa fi ambaasaaddarri aangoo guutuu kabajamoo doktar Silashii Baqqalaa gamasaaniin, Itiyoophiyaan Ameerikaa waliin hariiroo dippilomaasii waggoota 120 caalu akka qabdu ibsaniiru. Daawwannaan hojii aanga’oota olaanoo yeroo addaddaatti taasifamuu eeranii, keessumaa waggaa darbe gareen jilaa ministira muummee doktar Abiyyi Ahimadiin durfame yaa’ii hooggantootaa ‘US’ Afriikaa irratti hirmaachuusaa kaasaniiru. Wayita sanatti ministirri muummee bulchiinsa Ameerikaa, Kongirasii, fi qaamolee damee dinagdee dhuunfaa irratti bobba’an waliin marii bu’a qabeessa taasisuusaanii yaadachiisaniiru. Itiyoophiyaan qabeenya guddaa qabduu fi filmaatota invastimantii akkasumas onnachiiftuuwwan addaddaa invastaroonni argachuu danda’an ilaalchisuun foramicharratti ibsi dhihaateera. Dabalataanis Mariin paanaalii dhalootaan Itiyoophiyaanota milkaa’oo kanneen dameelee invastimantii addaddaarratti bobba’anii fi hooggantoota Ameerikaa addaddaa ofkeessaa qabu taasifameera. Gaaffilee fi yaada hirmaattotarraa ka’aniif deebii fi ibsi taasifamuusaa odeeffannoon embaasii Itiyoophiyaa Waashiingiteen Diisii nimul’isa. Dureeyyonni Ameerikaa foramicharratti hirmaatan riifoormiin mootummaan taasisaa jiru keessumaa invastaroonni biyya alaa invast akka taasisan haala mijataa uumuuf yaalii taasifamudinqisiifachuunsaanii ibsameera.
Tumsa wabii nyaataa lammiilee mirkaneessuuf taasifamuuf deeggarsi aamolee deeggartootaa murteessaadha-ministeera qonnaa
Apr 17, 2024 24
Ebla 09/2016(TOI)- Tumsa wabii nyaataa lammiilee mirkaneessuuf taasifamuuf deeggarsi aamolee deeggartootaa murteessaa ta’uusaa ministirri qonnaa doktar Girmaa Amantee ibsan. Ministirri qonnaa diktar Girmaa Amantee Itiyoophiyaatti ambaasaaddara Jaappaan Hiiroo Shibaataa waliin misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaarratti mootummaa Jaappaan waliin hojjechuuf akka danda’amu mari’ataniiru. Marii kanaanis Itiyoophiyaan mootummaa Jaappaan waliin michooma bara dheeraa akka qabdu ministirichi yaadachiisanii, deeggarsa mootummaan Jaappaan misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaarratti taasisaa jiru dinqisiifataniiru. Bu’aa quubsaa misooma Qamadii jallisiirratti argame ibsanii, injifannoo misooma Qamadii jallisiirratti argame Ruuziin dabaluuf xiyyeeffatamee hojjetamaa akka jiru ibsaniiruuf. Haala Kanaan yeroo jalqabaaf naannoo Somaaleetti lafa heektaara kuma 3 irratti jallisiin Ruuzii oomishuuf karoorfamuu ministirichi eeranii, misooma Ruuzii jallisii babal’isuuf yaalii taasifamuuf mootummaan Jaappaan deeggarsa barbaachisaa akka taasisu gaafataniiru. Itiyoophiyaatti ambaasaaddarri Jaappaan Hiiroo Shiibaataa gamasaaniin, qonnaan bultoota misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaatiin lafa xiqqaa qabaniif deeggarsa mootummaansaanii gabbisa dandeettii fi dhiheessii galteen taasisaa jiru ibsaniiru. Mootummaan Jaappaan deeggarsa taasisu cimsee Kan itti fufu ta’uu ambaasaaddarichi mirkaneessuusaanii odeeffannoon ministeera qonnaarraa argame nimul’isa. Ministirri qonnaa doktar Girmaa Amantee fi ambaasaaddarri Hiiroo Shiibaataa dhimmoota fuulduraarratti bal’inaan mari’achuun waliigalteerra gahuunsaanii himameera. Mootummaan Jaappaan qonnaan bultoota naannolee Oromiyaa, Amaaraa, Sidaamaa, Itiyoophiyaa Kibbaa fi Itiyoophiyaa Jiddugaleessaatti lafa xiqqaa qaban deeggaraa akka jiru eeraniiru.
Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera.
Apr 17, 2024 216
Ebla 9/2016(TOI) - Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera. Haaluma kanaan, 1. Jalqaba irratti manni marichaa wixinee labsii hojjettootaa mootummaa federaalaarratii kan mari’ate yoo ta’u, imaammata tajaajilaa fi bulchiinsa mootummaa, walga’ii idilee mana marichaa 29ffaarratti ragga’e bu’uureffachuun raawwiif akka mijatutti kan qopha’e ta’uun ibsameera. Dabalataan, wixineen labsichaa labsii bara 2010 hojiirra ooleen adeemsi raawwii isaa ilaalmee hanqinaalee adda baasuun, keessumaa bulchiinsa hojjettoota mootummaa bilisa, walaba, saffisaa, qaqqabamaa fi itti fufiinsa kan qabu, akkasumas, itti gaafatamummaa irratti hanqinaalee mul’atan furuuf, hojmaata yeroo waliin tarkaanfatu diriirsuuf haala dandeessisuun labsichi qophaa’uun dhiyaateera. Haaluma kanaan manni marichaa wixinee labsichaarratti mari’achuun Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatti qajeelcheera. 2. Manni marichaa itti aansuun wixinee imaammataa ce’umsaa haqaarratti mari’ateera. Biyyattitti yeroo garaagaraatti sarbama mirga namoomaa, walitti bu’iinsa, seenessii addaa hinbaafamne fi miidhaawwan mudataa turan furuuf yaaliiwwan garaagaraa taasifamuun eerameera. Ta’us, hojmaata kanneen haqaan, beekumsaan, dhiifamaa fi araaraarratti kan hundaa’ee fi imaammata beekamaadhaan kan hogganamu, tooftaa ce’umsa haqaa hundagaleessa, hirmaachisaa, mirga namoomaarratti xiyyeeffachuun qindoominaan hojiirra waan hinoolleef, furmaata waaraa barbaadamu argamsiisuu akka hindandeenye himameera. Kanaaf, adeemsa ce’umsa haqaa karaa gurmaa’een, haala qindaa’ee fi bu’a qabeessa ta’een sadarkaa biyyaalessaatti hogganuu fi hojiirra oolchuun akka danda’amutti wixineen imaammataa qophaa’uun mana marichaaf dhiyaateera. Manni marichaas wixinee imaammatichaarrati mari’achuun guyyaa raggaasifamee eegalee akka hojiirra oolu sagalee guutuun murtoo dabarseera.
Itiyoophiyaan egzibiishinii artii idil addunyaa 60ffaarratti hirmaachaa jirti
Apr 17, 2024 29
Ebla 09/2016(TOI)- Itiyoophiyaan egzibiishinii artii idil addunyaa 60ffaa magaalaa Veeniisitti adeemsifamaa jirurratti qophiilee qabeenya biyyattii addaddaa beeksisaniin hirmaachaa jirti. Egzibiishiniin artii idil addunyaa 60ffaa biyya Xaaliyaanii magaalaa Veeneesitti har’a banameera. Paaviilooniin Itiyoophiyaa seenaa, aadaa fi hawattoota turizimii Itiyoophiyaa beeksisuuf hojiiwwan artii artistii Itiyoophiyaa beekamaa Tasfaayee Urgeessaa irratti dhihaatan Xaaliyaaniitti ambaasaaddara Itiyoophiyaa Dammituu Hambisaan eebifamee banameera. Paaviloonii kanarratti kitaaba ida’amuu ministira muummee doktar Abiyyi Ahimad hirmaattotaaf dhiheessuun yaadamoota bu’uraa ida’amuu badhaadhinaa ilaalchisuun humannoon akka uumamu taasifamuusaa odeeffannoon embaasii Itiyoophiyaa Roomitti argamurraa argame nimul’isa. Dabalataanis sirni Itiyoophiyaatti bunni danfifamu fi qophiileen duudhaaleen aadaa biyya keenyaa biroo beeksisan dhihaataniiru. Ambaasaaddar Dammituu Hambisaa sirna baniinsaarratti haasawa taasisaniin dameelee biyya keenyatti xiyyeeffannoo argatan keessaa Tuurizimiin tokko ta’uu eeranii, hojiileen onnachiisoo damee Kanaan raawwataman dhihaataniiru. Kanumaan walqabatee biyyi keenya hojiilee artii fi qabeenya tuurizimiitiin qabduu fi kanneen biroorraa kan adda ishee taasisu ibsuun hirmaattonni biyya keenya akka daawwatan waamicha taasisaniiru. Egzibiishinichi qophiilee walfakkaatoo addunyaarratti taasifaman keessaa xiyyeeffannoon addaa kan kennamuu fibaatilee jahaaf kan turu ta’uun beekameera. Haala Kanaan hojiilee artii Itiyoophiyaa, qabeenyota tuurizimii akkasumas duudhaalee keenya aadaa waltajjicharratti beeksisuun guddummaa Itiyoophiyaa addunyaarratti agarsiisuuf carraa kan uume ta’uun ibsameera.
Beeksisa
ENA
Feb 7, 2023 4224
ENA
Siyaasa
Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera.
Apr 17, 2024 216
Ebla 9/2016(TOI) - Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera. Haaluma kanaan, 1. Jalqaba irratti manni marichaa wixinee labsii hojjettootaa mootummaa federaalaarratii kan mari’ate yoo ta’u, imaammata tajaajilaa fi bulchiinsa mootummaa, walga’ii idilee mana marichaa 29ffaarratti ragga’e bu’uureffachuun raawwiif akka mijatutti kan qopha’e ta’uun ibsameera. Dabalataan, wixineen labsichaa labsii bara 2010 hojiirra ooleen adeemsi raawwii isaa ilaalmee hanqinaalee adda baasuun, keessumaa bulchiinsa hojjettoota mootummaa bilisa, walaba, saffisaa, qaqqabamaa fi itti fufiinsa kan qabu, akkasumas, itti gaafatamummaa irratti hanqinaalee mul’atan furuuf, hojmaata yeroo waliin tarkaanfatu diriirsuuf haala dandeessisuun labsichi qophaa’uun dhiyaateera. Haaluma kanaan manni marichaa wixinee labsichaarratti mari’achuun Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatti qajeelcheera. 2. Manni marichaa itti aansuun wixinee imaammataa ce’umsaa haqaarratti mari’ateera. Biyyattitti yeroo garaagaraatti sarbama mirga namoomaa, walitti bu’iinsa, seenessii addaa hinbaafamne fi miidhaawwan mudataa turan furuuf yaaliiwwan garaagaraa taasifamuun eerameera. Ta’us, hojmaata kanneen haqaan, beekumsaan, dhiifamaa fi araaraarratti kan hundaa’ee fi imaammata beekamaadhaan kan hogganamu, tooftaa ce’umsa haqaa hundagaleessa, hirmaachisaa, mirga namoomaarratti xiyyeeffachuun qindoominaan hojiirra waan hinoolleef, furmaata waaraa barbaadamu argamsiisuu akka hindandeenye himameera. Kanaaf, adeemsa ce’umsa haqaa karaa gurmaa’een, haala qindaa’ee fi bu’a qabeessa ta’een sadarkaa biyyaalessaatti hogganuu fi hojiirra oolchuun akka danda’amutti wixineen imaammataa qophaa’uun mana marichaaf dhiyaateera. Manni marichaas wixinee imaammatichaarrati mari’achuun guyyaa raggaasifamee eegalee akka hojiirra oolu sagalee guutuun murtoo dabarseera.
Komishinichi bakka bu’oota sadarkaa aanaatti kutaalee hawaasaa addaddaa bakka bu’anii mariirratti hirmaatan adda baasaa jira
Apr 16, 2024 408
Ebla 08/2016(TOI)- Komishiniin marii biyyaalessaa Itiyoophiyaa kilaastara Shaashamanneetti bakka bu’oota sadarkaa aanaatti kutaalee hawaasaa addaddaa bakka bu’anii mariirratti hirmaatan adda baasaa jira. Komishinichatti qindeessaan garee adda baasaa hirmaataa naannoo Oromiyaa obbo Buzunee Asfaa TOI’f akka ibsanitti, akkaataa karoora komishinichaatiin naannichatti bakka bu’oonni mariirratti hirmaatan adda baafamaa jiru. Naannoo Oromiyaatti bakka bu’oota kutaalee hawaasaa adda baasuun kilaastara afuritti qooduun hojjetamaa kan ture ta’uu ibsanii, kilaastarri Shaashamannee kan har’aa kun marsaa xumuraa ta’uu ibsaniiru. Waltajjii hirmaattota mariirratti hirmaatan adda baasuu kanarratti bakka bu’oonni kutaalee hawaasaa aanaalee godina Gujii 11 irraa walitti dhufan kuma 1 ol hirmaachaa akka jiran eeraniiru. Yeroo ammaa maalummaa fi barbaachisummaa marii biyyaalessaa akkasumas adeemsa filannoo ilaalchisuun ibsi hubannoo kennu hirmaattotaaf taasifamaa jira. Kaayyoon waltajjichaa namoota marii biyyaalessaarratti hirmaatan “adda baasuu” hammataa fi hirmaachisaa akkasumas adeemsasaarratti hundi kan irratti waliigalee fi amanamaa akka ta’u dandeessisuuf ta’uu himaniiru. Waltajjiin har’a magaalaa Shaashamanneetti jalqabame amma Ebla 11 bara 2016tti akka turu dubbataniiru. Akka obbo Buzunaan jedhanitti, godinaaleen kilaastara Shaashamannee keessatti argaman Baalee, Baalee Bahaa, Boorana, Boorana Bahaa Gujii fi Gujii Bahaadha.
Jeneraal Ababaawu Taaddasaa haala nageenyaa yeroo ammaa ilaalchisuun komaand poostii jiddugaleessa Shawaa waliin mari’atan
Apr 15, 2024 133
Ebla 07/2016(TOI)- Ittaanaan etaamaajoor shuumii waliigalaa Jeneraal Ababaawu Taaddasaa haala nageenyaa naannoo Amaaraa sablammii Oromoo fi godina Shawaa kaabaa yeroo ammaa akkasumas kallattii fuulduraarratti komaand poostii jiddugaleessa Shawaa waliin mari’ataniiru. Ittaanaa etaamaajoor shuumii kun komaandi poostiin jiddugaleessa Shawaa shororkeessaa Shanee fi humna finxaalessaa Faannoo ofiin jedhu dugugguruusaa cabsuun godina lamaanittuu nageenyi dhufaa jiraachuu mirkaneessaniiru. Jeneraal Ababaawu Taaddasaa hoogantoota olaanoo komaandi poostii jiddugaleessa Shawaa fi qaamolee bulchiinsaa godinoota lamaanirraa walitti dhufan waliin magaalaa Kamiseetti marii taasisaniin humni finxaalessaa Finfinnee jeequuf naafmijata jedhee humna qaba jedhu godina Shawaa kaabaa keessatti galchee akka ture yaadachiisaniiru. Tarkaanfii hatattamaa komaandi poostiin jiddugaleessa Shawaa finxaaleyyoota godinoota lamaanii afaan lachuu dubbatan rukutuun abdii biyya jeequuf qaban maseensuun bu’aa qalmeessisuu ibsaniiru. Hooggantoota humna finxaalessaa addaan citanii laga keessa dhokatanii jiran duguuguun cimee itti fufuu akka qabaatu hubachiisaniiru. Walitti qabaa Komaandi poostii jiddugaleessa Shawaa fi ajajaan komaandoo fi loltuu qilleensarraa letenaal jeneraal Shuumaa Abdataa finxaaleyyoota humnoota lamaanii naannoo Amaaraa sablammii Oromoo fi godina Shawaa kaabaa nageenya biyyaa laaffisuun wabii nagaan jiraachuu ummataa dhabsiisuuf karaa sirrii ta’een rukuchuun ergama badii isaaniikolaasuun akka danda’ame ibsaniiru. Komaandi poostichi hojii oppireeshiniin cinaatti humna nageenyaa naannichaa cimsuu fi gurmeessuu hojjechuusaa yaadachiisanii, yeroo ammaa naannoo lamaanittuu humni gufuu nageenyaa ta’u akka hinjirre mirkaneessaniiru. Raayyaan ittisa biyyaa humna ummataa ofii aarsaa ta’ee lammiilee jiraachisu ta’uu yaadachiisuun nageenya godinasaaniitti argameef aarsaa raayyaan kaffalee fi bu’aa olaanaa argameef kabaja akka qaban hirmaattonni ibsaniiru. Ummanni keenya shira finxaalessootaa sirriitti waan hubateef nutis taanu ummanni keenya raayyaa keenya cinaa waan taaneef harcaatee humna kanaa balleessuuf ammanatti rakkisa akka hintaane amantaa qaban ibsaniiru. Xumurarrattis naannoo Amaaraatti godinni sablammii Oromoo nageenyaa fi tasgabbii galmeessisaniif beekamtii kennuun hooggantoota raayyaaf badhaasa addaa galata waliin gumaachuusaanii odeeffannoon raayyaa ittisaa nimul’isa.
Gamtaan Awurooppaa tumsa tarsiimawaa Itiyoophiyaa waliin qabu cimsuuf kutannoo qaba
Apr 12, 2024 769
Ebla 04/2016(TOI)- Gamtaan Awurooppaa tumsa tarsiimawaa Itiyoophiyaa waliin qabu cimsuuf kutannoon hojjecha akka jiru ibse. Itiyoophiyaatti ambaasaaddarri gamtaa Awurooppaa Roland Koobiyaa fi gamtaa Awurooppaatti ambaasaaddarri gamtaa Awurooppaa Jaaveer Peereez guyyaa Awuraappotaa bara faranjootaa Caamsaa 9 kabajamu ilaalchisuun waliin ibsa kennaniiru. Ambaasaaddarri gamtaa Awuooppaa Roolaand Koobiyaa ibsa kennaniin waggoota 74 duraa kaasee gamtaa Awurooppaa hundeessuuf biyyoota Awurooppaa muraasa jidduuttiwaliigalteen tumsaa taasifamuusaa yaadachiisaniiru. Yeroo ammaa gamtaan Awurooppaa qindoomina siyaasaa fi dinagdeetiin biyyoota 27 ofialatti hammateera jedhan. Gamtaan Awurooppaa hojiirra oolmaa deddeebisa paaspoortii bilisaa fi maallaqa waliinii fayyadamuu dabalatee sadarkaa tumsa egeree hundagaleessa biyyoota jidduutti uumerra gaheera jedhan. Gamtaan Awurooppaa Itiyoophiyaa dabalatee biyyoota addaddaa waliin hariiroo tumsaa egeree fi qajeelfamarratti hundaa’e cimsee kan ittifufu ta’uu mirkaneessaniiru. Itiyoophiyaan biyyoota tumsisootaa tarsiimawaa gamtichaa murteessoo ta’an keessaa idhee tokko ta’uushee eeranii, dameewwan siyaasaa fi dinagdeen tumsa cimaa uumuusaanii kaasaniiru. Gama tumsa dinagdee fi daldalaan waliigalteewwan damee dhuunfaa gabbisuuf taasifaman hedduun hojeeffamuusaanii dubbataniiru. Barnoota, fayyaa, eegumsa mirga namoomaa fidhimma godaantotaarratti tumsaan hojjechaa akka jiran eeraniiru. Awurooppaan alergii Itiyoophiyaa harka 20 akkasumas madda oomishoota alaa galan ishee lammaffaa ta’uu kaasaniiru. Gamtaa Awurooppaatti ambaasaaddarri gamtaa Awurooppaa Jaaveer Pereez, gamtaan Awurooppaa fi Afriikaan gama dinagdee, nagaa fi tasgabbii akkasumas hojiiwwan misoomaa namarratti xiyyeeffataniin tumsaan hojjechaa akka jiran ibsaniiru. Gama daldalaa fi invastimantiinis kaampaaniiwwan biyyoota miseensota gamtaa Awurooppaarraa invastimantii birrii biiliyoona 241 ol akka qaban eeraniiru. Gama nagaa fi tasgabbii, godaansaa fi dameewwan tumsaa gama hedduu fi kanneen biroorratti waliin hojjechaa akka jiran kaasanii cimee kan ittifufu ta’uu mirkaneesaniiru.
Siyaasa
Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera.
Apr 17, 2024 216
Ebla 9/2016(TOI) - Manni Maree Ministirootaa walga'ii idilee 30ffaa har'a geggeesseen dhimmoota adda addaarratti mari'achuun murtee dabarseera. Haaluma kanaan, 1. Jalqaba irratti manni marichaa wixinee labsii hojjettootaa mootummaa federaalaarratii kan mari’ate yoo ta’u, imaammata tajaajilaa fi bulchiinsa mootummaa, walga’ii idilee mana marichaa 29ffaarratti ragga’e bu’uureffachuun raawwiif akka mijatutti kan qopha’e ta’uun ibsameera. Dabalataan, wixineen labsichaa labsii bara 2010 hojiirra ooleen adeemsi raawwii isaa ilaalmee hanqinaalee adda baasuun, keessumaa bulchiinsa hojjettoota mootummaa bilisa, walaba, saffisaa, qaqqabamaa fi itti fufiinsa kan qabu, akkasumas, itti gaafatamummaa irratti hanqinaalee mul’atan furuuf, hojmaata yeroo waliin tarkaanfatu diriirsuuf haala dandeessisuun labsichi qophaa’uun dhiyaateera. Haaluma kanaan manni marichaa wixinee labsichaarratti mari’achuun Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatti qajeelcheera. 2. Manni marichaa itti aansuun wixinee imaammataa ce’umsaa haqaarratti mari’ateera. Biyyattitti yeroo garaagaraatti sarbama mirga namoomaa, walitti bu’iinsa, seenessii addaa hinbaafamne fi miidhaawwan mudataa turan furuuf yaaliiwwan garaagaraa taasifamuun eerameera. Ta’us, hojmaata kanneen haqaan, beekumsaan, dhiifamaa fi araaraarratti kan hundaa’ee fi imaammata beekamaadhaan kan hogganamu, tooftaa ce’umsa haqaa hundagaleessa, hirmaachisaa, mirga namoomaarratti xiyyeeffachuun qindoominaan hojiirra waan hinoolleef, furmaata waaraa barbaadamu argamsiisuu akka hindandeenye himameera. Kanaaf, adeemsa ce’umsa haqaa karaa gurmaa’een, haala qindaa’ee fi bu’a qabeessa ta’een sadarkaa biyyaalessaatti hogganuu fi hojiirra oolchuun akka danda’amutti wixineen imaammataa qophaa’uun mana marichaaf dhiyaateera. Manni marichaas wixinee imaammatichaarrati mari’achuun guyyaa raggaasifamee eegalee akka hojiirra oolu sagalee guutuun murtoo dabarseera.
Komishinichi bakka bu’oota sadarkaa aanaatti kutaalee hawaasaa addaddaa bakka bu’anii mariirratti hirmaatan adda baasaa jira
Apr 16, 2024 408
Ebla 08/2016(TOI)- Komishiniin marii biyyaalessaa Itiyoophiyaa kilaastara Shaashamanneetti bakka bu’oota sadarkaa aanaatti kutaalee hawaasaa addaddaa bakka bu’anii mariirratti hirmaatan adda baasaa jira. Komishinichatti qindeessaan garee adda baasaa hirmaataa naannoo Oromiyaa obbo Buzunee Asfaa TOI’f akka ibsanitti, akkaataa karoora komishinichaatiin naannichatti bakka bu’oonni mariirratti hirmaatan adda baafamaa jiru. Naannoo Oromiyaatti bakka bu’oota kutaalee hawaasaa adda baasuun kilaastara afuritti qooduun hojjetamaa kan ture ta’uu ibsanii, kilaastarri Shaashamannee kan har’aa kun marsaa xumuraa ta’uu ibsaniiru. Waltajjii hirmaattota mariirratti hirmaatan adda baasuu kanarratti bakka bu’oonni kutaalee hawaasaa aanaalee godina Gujii 11 irraa walitti dhufan kuma 1 ol hirmaachaa akka jiran eeraniiru. Yeroo ammaa maalummaa fi barbaachisummaa marii biyyaalessaa akkasumas adeemsa filannoo ilaalchisuun ibsi hubannoo kennu hirmaattotaaf taasifamaa jira. Kaayyoon waltajjichaa namoota marii biyyaalessaarratti hirmaatan “adda baasuu” hammataa fi hirmaachisaa akkasumas adeemsasaarratti hundi kan irratti waliigalee fi amanamaa akka ta’u dandeessisuuf ta’uu himaniiru. Waltajjiin har’a magaalaa Shaashamanneetti jalqabame amma Ebla 11 bara 2016tti akka turu dubbataniiru. Akka obbo Buzunaan jedhanitti, godinaaleen kilaastara Shaashamannee keessatti argaman Baalee, Baalee Bahaa, Boorana, Boorana Bahaa Gujii fi Gujii Bahaadha.
Jeneraal Ababaawu Taaddasaa haala nageenyaa yeroo ammaa ilaalchisuun komaand poostii jiddugaleessa Shawaa waliin mari’atan
Apr 15, 2024 133
Ebla 07/2016(TOI)- Ittaanaan etaamaajoor shuumii waliigalaa Jeneraal Ababaawu Taaddasaa haala nageenyaa naannoo Amaaraa sablammii Oromoo fi godina Shawaa kaabaa yeroo ammaa akkasumas kallattii fuulduraarratti komaand poostii jiddugaleessa Shawaa waliin mari’ataniiru. Ittaanaa etaamaajoor shuumii kun komaandi poostiin jiddugaleessa Shawaa shororkeessaa Shanee fi humna finxaalessaa Faannoo ofiin jedhu dugugguruusaa cabsuun godina lamaanittuu nageenyi dhufaa jiraachuu mirkaneessaniiru. Jeneraal Ababaawu Taaddasaa hoogantoota olaanoo komaandi poostii jiddugaleessa Shawaa fi qaamolee bulchiinsaa godinoota lamaanirraa walitti dhufan waliin magaalaa Kamiseetti marii taasisaniin humni finxaalessaa Finfinnee jeequuf naafmijata jedhee humna qaba jedhu godina Shawaa kaabaa keessatti galchee akka ture yaadachiisaniiru. Tarkaanfii hatattamaa komaandi poostiin jiddugaleessa Shawaa finxaaleyyoota godinoota lamaanii afaan lachuu dubbatan rukutuun abdii biyya jeequuf qaban maseensuun bu’aa qalmeessisuu ibsaniiru. Hooggantoota humna finxaalessaa addaan citanii laga keessa dhokatanii jiran duguuguun cimee itti fufuu akka qabaatu hubachiisaniiru. Walitti qabaa Komaandi poostii jiddugaleessa Shawaa fi ajajaan komaandoo fi loltuu qilleensarraa letenaal jeneraal Shuumaa Abdataa finxaaleyyoota humnoota lamaanii naannoo Amaaraa sablammii Oromoo fi godina Shawaa kaabaa nageenya biyyaa laaffisuun wabii nagaan jiraachuu ummataa dhabsiisuuf karaa sirrii ta’een rukuchuun ergama badii isaaniikolaasuun akka danda’ame ibsaniiru. Komaandi poostichi hojii oppireeshiniin cinaatti humna nageenyaa naannichaa cimsuu fi gurmeessuu hojjechuusaa yaadachiisanii, yeroo ammaa naannoo lamaanittuu humni gufuu nageenyaa ta’u akka hinjirre mirkaneessaniiru. Raayyaan ittisa biyyaa humna ummataa ofii aarsaa ta’ee lammiilee jiraachisu ta’uu yaadachiisuun nageenya godinasaaniitti argameef aarsaa raayyaan kaffalee fi bu’aa olaanaa argameef kabaja akka qaban hirmaattonni ibsaniiru. Ummanni keenya shira finxaalessootaa sirriitti waan hubateef nutis taanu ummanni keenya raayyaa keenya cinaa waan taaneef harcaatee humna kanaa balleessuuf ammanatti rakkisa akka hintaane amantaa qaban ibsaniiru. Xumurarrattis naannoo Amaaraatti godinni sablammii Oromoo nageenyaa fi tasgabbii galmeessisaniif beekamtii kennuun hooggantoota raayyaaf badhaasa addaa galata waliin gumaachuusaanii odeeffannoon raayyaa ittisaa nimul’isa.
Gamtaan Awurooppaa tumsa tarsiimawaa Itiyoophiyaa waliin qabu cimsuuf kutannoo qaba
Apr 12, 2024 769
Ebla 04/2016(TOI)- Gamtaan Awurooppaa tumsa tarsiimawaa Itiyoophiyaa waliin qabu cimsuuf kutannoon hojjecha akka jiru ibse. Itiyoophiyaatti ambaasaaddarri gamtaa Awurooppaa Roland Koobiyaa fi gamtaa Awurooppaatti ambaasaaddarri gamtaa Awurooppaa Jaaveer Peereez guyyaa Awuraappotaa bara faranjootaa Caamsaa 9 kabajamu ilaalchisuun waliin ibsa kennaniiru. Ambaasaaddarri gamtaa Awuooppaa Roolaand Koobiyaa ibsa kennaniin waggoota 74 duraa kaasee gamtaa Awurooppaa hundeessuuf biyyoota Awurooppaa muraasa jidduuttiwaliigalteen tumsaa taasifamuusaa yaadachiisaniiru. Yeroo ammaa gamtaan Awurooppaa qindoomina siyaasaa fi dinagdeetiin biyyoota 27 ofialatti hammateera jedhan. Gamtaan Awurooppaa hojiirra oolmaa deddeebisa paaspoortii bilisaa fi maallaqa waliinii fayyadamuu dabalatee sadarkaa tumsa egeree hundagaleessa biyyoota jidduutti uumerra gaheera jedhan. Gamtaan Awurooppaa Itiyoophiyaa dabalatee biyyoota addaddaa waliin hariiroo tumsaa egeree fi qajeelfamarratti hundaa’e cimsee kan ittifufu ta’uu mirkaneessaniiru. Itiyoophiyaan biyyoota tumsisootaa tarsiimawaa gamtichaa murteessoo ta’an keessaa idhee tokko ta’uushee eeranii, dameewwan siyaasaa fi dinagdeen tumsa cimaa uumuusaanii kaasaniiru. Gama tumsa dinagdee fi daldalaan waliigalteewwan damee dhuunfaa gabbisuuf taasifaman hedduun hojeeffamuusaanii dubbataniiru. Barnoota, fayyaa, eegumsa mirga namoomaa fidhimma godaantotaarratti tumsaan hojjechaa akka jiran eeraniiru. Awurooppaan alergii Itiyoophiyaa harka 20 akkasumas madda oomishoota alaa galan ishee lammaffaa ta’uu kaasaniiru. Gamtaa Awurooppaatti ambaasaaddarri gamtaa Awurooppaa Jaaveer Pereez, gamtaan Awurooppaa fi Afriikaan gama dinagdee, nagaa fi tasgabbii akkasumas hojiiwwan misoomaa namarratti xiyyeeffataniin tumsaan hojjechaa akka jiran ibsaniiru. Gama daldalaa fi invastimantiinis kaampaaniiwwan biyyoota miseensota gamtaa Awurooppaarraa invastimantii birrii biiliyoona 241 ol akka qaban eeraniiru. Gama nagaa fi tasgabbii, godaansaa fi dameewwan tumsaa gama hedduu fi kanneen biroorratti waliin hojjechaa akka jiran kaasanii cimee kan ittifufu ta’uu mirkaneesaniiru.
Hawaasummaa
Waldaan kaansarii Maatiwoos Wanduu waggoota 20 darban dhukkubsattoota kaansarii kuma 3 ol gargaareera
Apr 17, 2024 191
Ebla 09/2016(TOI)- Waldaan kaansarii Maatiwoos Wanduu waggoota 20 darban dhukkubsattoota kaansarii kuma 3 ol gargaaruusaa beeksise. Waldichi waggaa 20ffaa hundeeffamasaa sagantaalee addaddaatiin kabajeera. Miseensonni waldichaa,fayyadamtoonni waldichaa fi keessummoonni waamaman saganticharratti argamaniiru. Hojii raawwachiisaan olaanaa waldichaa obbo Wanduu Baqqalaa baatii Fulbaanaa bara 1996daa’imasaanii waggaa afurii Maatiwoos Wanduu dhukkuba kaansarii dhiigaatiin dhabuusaaniirraa ka’uun waldaa kana hundeessuusaanii dubbataniiru. Daa’imasaanii dhukkuba Kaansariin dhabanis daa’imman biroo dhukkuba kanarraa baraaruu nidandeenya yaada jedhuun waggaa daa’imasaanii dhabanitti Ebla bara 1996 waldaa kana hundeessuusaanii ibsaniiru. Waldichi waggoota 20 darban dhukkubsattoota kaansarii harka qalleeyyii baasii waldhaansaa deeggaraa akka jiru ibsaniiru. Dabalataanis namoonni waa’ee dhukkuba kaansarii fi dhukkubuuta namarraa namatti hindarbinee hubannoo akka qabaatan taasisaa turuu ibsaniiru. Amma ammaatti dhukkubsattoota kaansarii fi maatiisaanii kuma 3 ol akka deeggare kaasaniiru. Waldichi yeroo ammaa dhukkubsattoonni kaansarii 170 caalan akka waldhaananam waldhaantotasaanii deeggaraa akka jiran beeksisaniiru. Maatiin daa’imasaanii waldhaansisuuf Finfinnee dhufanii saganticharratti hirmaatan deeggarsa waldichi taasisaa jiruuf galateeffataniiru. Bu’aa bayii tokko malee daa’imasaanii bakka waldichi qopheesse turuun waldhaansisaa akka jiran ibsaniiru.
Itiyoophiyaan egzibiishinii artii idil addunyaa 60ffaarratti hirmaachaa jirti
Apr 17, 2024 29
Ebla 09/2016(TOI)- Itiyoophiyaan egzibiishinii artii idil addunyaa 60ffaa magaalaa Veeniisitti adeemsifamaa jirurratti qophiilee qabeenya biyyattii addaddaa beeksisaniin hirmaachaa jirti. Egzibiishiniin artii idil addunyaa 60ffaa biyya Xaaliyaanii magaalaa Veeneesitti har’a banameera. Paaviilooniin Itiyoophiyaa seenaa, aadaa fi hawattoota turizimii Itiyoophiyaa beeksisuuf hojiiwwan artii artistii Itiyoophiyaa beekamaa Tasfaayee Urgeessaa irratti dhihaatan Xaaliyaaniitti ambaasaaddara Itiyoophiyaa Dammituu Hambisaan eebifamee banameera. Paaviloonii kanarratti kitaaba ida’amuu ministira muummee doktar Abiyyi Ahimad hirmaattotaaf dhiheessuun yaadamoota bu’uraa ida’amuu badhaadhinaa ilaalchisuun humannoon akka uumamu taasifamuusaa odeeffannoon embaasii Itiyoophiyaa Roomitti argamurraa argame nimul’isa. Dabalataanis sirni Itiyoophiyaatti bunni danfifamu fi qophiileen duudhaaleen aadaa biyya keenyaa biroo beeksisan dhihaataniiru. Ambaasaaddar Dammituu Hambisaa sirna baniinsaarratti haasawa taasisaniin dameelee biyya keenyatti xiyyeeffannoo argatan keessaa Tuurizimiin tokko ta’uu eeranii, hojiileen onnachiisoo damee Kanaan raawwataman dhihaataniiru. Kanumaan walqabatee biyyi keenya hojiilee artii fi qabeenya tuurizimiitiin qabduu fi kanneen biroorraa kan adda ishee taasisu ibsuun hirmaattonni biyya keenya akka daawwatan waamicha taasisaniiru. Egzibiishinichi qophiilee walfakkaatoo addunyaarratti taasifaman keessaa xiyyeeffannoon addaa kan kennamuu fibaatilee jahaaf kan turu ta’uun beekameera. Haala Kanaan hojiilee artii Itiyoophiyaa, qabeenyota tuurizimii akkasumas duudhaalee keenya aadaa waltajjicharratti beeksisuun guddummaa Itiyoophiyaa addunyaarratti agarsiisuuf carraa kan uume ta’uun ibsameera.
Diinagdee
Dinagdeen Itiyoophiyaa waggoota muraasa darban qormaata isa mudate damdamatee guddina galmeessisaa jira-obbo Ahimad Shidee
Apr 18, 2024 9
Ebla 10/2016(TOI)- Dinagdeen Itiyoophiyaa waggoota muraasa darban qormaata alaa fi keessaa isa mudate damdamatee guddina galmeessisaa akka jiru ministirri maallaqqa obbo Ahimad Shidee ibsan. Embaasiin RDFI Waashiingiteen Diisiitti argamu Waafaa maarkeetiingii fi piroomooshinii waliin ta’uun fooramiin biizinasii fi invastimantii Itiyoo-Ameerikaa Waashiingiteen Diisiitti adeemsifameera. Ministirichi wayita kana akka jedhanitti , waggoota muraasa darban qormaatonni addaddaa allaa fi keessaa Itiyoophiyaa mudatanis dinagdeenshee qormaatilee kanneen damdamachuun ammallee guddachaa jira. Sababnisaashojiin riifoormii fi hojiilee invastimantii bu’ura misoomaa gurguddoo mootummaan hojjetamaniin ta’uu ibsaniiru. Rakkoolee jijjiirama haala qilleensaa damdamachuun, nyaataan ofdanda’uu akkasumas oomishtummaa qonnaa egeree guddisuu fi bulchiinsa qabeenya bishaaniin walqabatanii jiran egereef gama furuutiin qooda olaanaa kan qabu hojiin ashaaraa magariisaa milkaa’inaan raawwatamaa jira jedhan. Dureeyyonni Ameerikaa Itiyoophiyaa daawwatanii filmaatota invastimantii akka ilaalan afeeraniiru. Ameerikaatti ergamaa addaa Itiyoophiyaa fi ambaasaaddarri aangoo guutuu kabajamoo doktar Silashii Baqqalaa gamasaaniin, Itiyoophiyaan Ameerikaa waliin hariiroo dippilomaasii waggoota 120 caalu akka qabdu ibsaniiru. Daawwannaan hojii aanga’oota olaanoo yeroo addaddaatti taasifamuu eeranii, keessumaa waggaa darbe gareen jilaa ministira muummee doktar Abiyyi Ahimadiin durfame yaa’ii hooggantootaa ‘US’ Afriikaa irratti hirmaachuusaa kaasaniiru. Wayita sanatti ministirri muummee bulchiinsa Ameerikaa, Kongirasii, fi qaamolee damee dinagdee dhuunfaa irratti bobba’an waliin marii bu’a qabeessa taasisuusaanii yaadachiisaniiru. Itiyoophiyaan qabeenya guddaa qabduu fi filmaatota invastimantii akkasumas onnachiiftuuwwan addaddaa invastaroonni argachuu danda’an ilaalchisuun foramicharratti ibsi dhihaateera. Dabalataanis Mariin paanaalii dhalootaan Itiyoophiyaanota milkaa’oo kanneen dameelee invastimantii addaddaarratti bobba’anii fi hooggantoota Ameerikaa addaddaa ofkeessaa qabu taasifameera. Gaaffilee fi yaada hirmaattotarraa ka’aniif deebii fi ibsi taasifamuusaa odeeffannoon embaasii Itiyoophiyaa Waashiingiteen Diisii nimul’isa. Dureeyyonni Ameerikaa foramicharratti hirmaatan riifoormiin mootummaan taasisaa jiru keessumaa invastaroonni biyya alaa invast akka taasisan haala mijataa uumuuf yaalii taasifamudinqisiifachuunsaanii ibsameera.
Tumsa wabii nyaataa lammiilee mirkaneessuuf taasifamuuf deeggarsi aamolee deeggartootaa murteessaadha-ministeera qonnaa
Apr 17, 2024 24
Ebla 09/2016(TOI)- Tumsa wabii nyaataa lammiilee mirkaneessuuf taasifamuuf deeggarsi aamolee deeggartootaa murteessaa ta’uusaa ministirri qonnaa doktar Girmaa Amantee ibsan. Ministirri qonnaa diktar Girmaa Amantee Itiyoophiyaatti ambaasaaddara Jaappaan Hiiroo Shibaataa waliin misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaarratti mootummaa Jaappaan waliin hojjechuuf akka danda’amu mari’ataniiru. Marii kanaanis Itiyoophiyaan mootummaa Jaappaan waliin michooma bara dheeraa akka qabdu ministirichi yaadachiisanii, deeggarsa mootummaan Jaappaan misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaarratti taasisaa jiru dinqisiifataniiru. Bu’aa quubsaa misooma Qamadii jallisiirratti argame ibsanii, injifannoo misooma Qamadii jallisiirratti argame Ruuziin dabaluuf xiyyeeffatamee hojjetamaa akka jiru ibsaniiruuf. Haala Kanaan yeroo jalqabaaf naannoo Somaaleetti lafa heektaara kuma 3 irratti jallisiin Ruuzii oomishuuf karoorfamuu ministirichi eeranii, misooma Ruuzii jallisii babal’isuuf yaalii taasifamuuf mootummaan Jaappaan deeggarsa barbaachisaa akka taasisu gaafataniiru. Itiyoophiyaatti ambaasaaddarri Jaappaan Hiiroo Shiibaataa gamasaaniin, qonnaan bultoota misooma Ruuzii, Hoortiikaalcharii fi Bunaatiin lafa xiqqaa qabaniif deeggarsa mootummaansaanii gabbisa dandeettii fi dhiheessii galteen taasisaa jiru ibsaniiru. Mootummaan Jaappaan deeggarsa taasisu cimsee Kan itti fufu ta’uu ambaasaaddarichi mirkaneessuusaanii odeeffannoon ministeera qonnaarraa argame nimul’isa. Ministirri qonnaa doktar Girmaa Amantee fi ambaasaaddarri Hiiroo Shiibaataa dhimmoota fuulduraarratti bal’inaan mari’achuun waliigalteerra gahuunsaanii himameera. Mootummaan Jaappaan qonnaan bultoota naannolee Oromiyaa, Amaaraa, Sidaamaa, Itiyoophiyaa Kibbaa fi Itiyoophiyaa Jiddugaleessaatti lafa xiqqaa qaban deeggaraa akka jiru eeraniiru.
Imala Industiraalaayzeeshinii si’achiisuuf sosochii biyyaa Itiyoophiyaan haa oomishtu jedhu hojeessuun bu’aaleen galmeeffamaa jiru
Apr 17, 2024 25
Ebla 09/2016(TOI)- Imala Industiraalaayzeeshinii si’achiisuuf sosochii biyyaa Itiyoophiyaan haa oomishtu jedhu hojeessuun bu’aaleen galmeeffamaa jiru jedhan ministirri industirii obbo Nalaakuu Allabal. Obbo Malaakuu Allabal jila mootummoota gamtoomanitti maaneejiing daarekataraa kalaqa galmoota misooma egeree dhaabbata misooma industirii fi tiraanisfoormeeshinii dinagdee Guntar Begeriin durfamu waliin mari’ataniiru. Mariinsaaniis hojiirra oolmaa sagantaa paarkiiwwan industirii oomishoota qonnaa qiqindeessanirratti xiyyeeffachuun dinagdee guddisuuf tumsa biyyaalessaa (PCP), jiddugaleessa dandeettii misoomaa egeree guddisuurratti kaayyeffate hundeessuu fi dhimmootaa tumsa waloo taasisan biroorratti akka xiyyeeffate ibsameera. Mootummaan Itiyoophiyaa dhaabbata misooma industirii (UNIDO) waliin paarkiiwwan industirii qindaa’aa oomishaalee qonnaa qiqindeessu bu’a qabeessa taasisuun yaaliin jireenya qonnaa fi horsiisaan bulaa fooyyessuun industiraalaayzeeshinii dinagdee dhugoomsuuf taasifamuun hojiiwwan tumsaa abdi qabeessi hojjetamaa jru jedhaniiru. Paarkiiwwan agiroo industirii qonnaan bultoonni lafa xiqoo qaban oomisha qonnaa qulqullina qabu heddumminaan oomishuun industiriiwwaniif dhiheessuun dnandeettiisaanii guddisuuf gumaacha olaanaa akka qabaatu ibsaniiru. Tiraanisfoormeeshinii qonnaa wayita yaannu industiriiwwan oomisha qonnaa qiqindeessan deeggaruun akka barbaachisu ministirichi kaasaniiru. Imala industiraalaayzeeshinii Itiyoophiyaa si’achiisuuf sosochii biyyaalessaa Itiyoophiyaan haa oomishtu jedhu hojeessuun milkaa’inoonni onnachiisoon galmeeffamaa jiru jedhaniiru. Deeggarsa dhaabbanni misooma industirii mootummoota gamtoomanii (UNIDO)n taasisaa jiruuf galateeffatanii milkaa’ina kaayyoo sosochii kanaaf deeggarsa barbaachisaa akka taasisu gaafachuusaanii odeeffannoon ministeericharraa argame nimul’isa. Mootummoota gamtoomanitti maaneejiing daarekataraa kalaqa galmoota misooma egeree dhaabbata misooma industirii fi tiraanisfoormeeshinii dinagdee Guntar Beger gamasaaniin hojiirra oolmaa sagantaa tumsa biyyoolessaaf (PCP) waliin akka hojjetan ibsaniiru. Dabalataanis waliigaltee jiddugaleessa ga’oomaa dandeettii misooma egeree guddisuuf kaayyeffate hundeessuuf irra gahame firii akka horatu qooda fudhattoota waliin akka hojjetan dubbachuusaanii odeeffannichi mul’iseera.
Viidiyoo
Saayinsii fi teeknooloojii
Itoophiyaatti sirna bulchiinsa ammaayyaafis ta'ee argannoo saayinsiif sabdaneesummaan aadaa fi beekumsi dhalootaan biyya keessaa gahee olaanaa qabu.
Apr 16, 2024 39
Ebala 8/2016(TOI) - Itoophiyaatti sirna bulchiinsa ammaayyaafis ta'ee argannoo saayinsiif sabdaneesummaan aadaa fi beekumsi dhalootaan biyya keessaa gahee olaanaa qabaachuu namni damee qorannoo taasisuun beekaman tokko ibsan. Yuunivarsiitii Jinkaatti korri qorannoo Aadaa fi Seenaa irratti xiyyeeffate geggeeffameera. Kora qorannoo kanarratti kan hirmaataan Yuunivarsiitii Kaalfoorniyaatti qorataan Sooshaal Antiropolojii Pirofeesar Doonaald L Donaahaam akka himanitti; Itoophiyaan aadaawwanii fi beekumsoota xabboo hedduu ajaa'ibsiisoo qabdi. Itoophiyaa dabalatee biyyoota Afrikaa adda addaatti waggoota 50'f hojii qorannoo fi qo'annoo hojjechaa turuu himanii; qoarnnoo hawaasaa fi ilaalcha siyaasaa irratti Kitaaboota xiyyeeffatan hedduus barreesuu isaanii himaniiru. Waggoota qorannoo fi qo'annoof biyyoota Afrikaa keessa turan keessaa kan Itoophiyaa keessa turan guddaa ta'uu eeranii Itoophiyaan haala teesuma alafaa ja'ibsiisaa fi aadaa hedduun kan badhaatedha jedhaniiru. Qoratichi kora qorannoo kanarratti mata duree '' Hundeeffama Itoophiyaa fi beekumsoota xabboo walitti bu'insa furuuf'' jedhuun qorannoo dhiheesaniiru. Qoratichi qorannoo dhiheesaniin Itoophiyaatti sirna bulchiinsa ammaayyaafis ta'ee argannoo saayinsiif sabdaneesummaan aadaa fi beekumsi dhalootaan biyya keessaa gahee olaanaa qabu jedhaniiru. Itoophiyaatti walooma cimsuufi nageenya waaraa taasisuuf beekumsi xabboo karaa walitti bu'insa karaa aadaa furaniin gahee olaanaa qabu jedhaniiru. Duudhaawwan kana Yuunivarsiitonnii fi dhaabbileen qorannoo qorannoo fi qo'annoon gabbisuun fayidaarra oolchuu qabus jedhaniiru.
Itiyoo-telekoom hojiilee sirna dijitaalaa hammataa mirkaneessuuf jalqabe cimsee itti nifufa-Fireehiywoot Taammiruu
Apr 16, 2024 39
Ebla 08/2016(TOI)- ኢ Itiyoo-telekoom faayinaansii dabalatee hojiilee sirna dijitaalaa hammataa mirkaneessuuf jalqabe cimsee akka ittifufu hojiiraawwachiiftuun olaanaa Itiyoo –telekoom Fireehiywoot Taammiruu ibsan. Itiyoo-telekoom appilikeeshinii haaraa “Tele birr-ingeej” jedhamu kaleessa galgala ifoomseera. Maamiltoonni tajaajila Kanaan marii biizinasii kallattii nama dhuunfaa ykn garee taasisuuf odeeffannoowwan gabaa waljijjiiruuf, maallaqa erguu fi fudhachuuf akka dandeessisu ibsaniiru. Akkasumas dhimmoota biizinasii akkasumas hawaasummaa biroo barreeffamaan, suuraadhaan, sagaleedhaan, viidiyoo fi bifa sanadaan waljijjiiruu nidanda’u jedhaniiru. Kaampaanichi Itiyoophiyaa dijitaalaa damee hundaan dhugoomsuuf shojjetamaa jira jedhaniiru. Keessumaa sirna faayinaansii dijitaalaa qaqqabaa taasisuuf xiyyeeffatamee hojjetamaa akka jiru dubbataniiru. Haala Kanaan appilikeeshinii “teelee birr-Ingeej” cehumsa faayinaansii dijitaalaa keessatti dhaabbilee daldalaa, mootummaa fi mitmootummaa gochuun dirree dinagdee dijitaalaa babal’isuuf kan gargaarudha jedhaniiru. Kaampaanichi hojiilee bu’uraaleen misoomaa sadarkaa biyyaalessaatti ijaare Itiyoophiyaa dijitaalaa dhugoomsuuf jalqabaman gargaaruun shoorrisaanii olaanaa ta’uu dubbataniiru. Kaampaanichi fuulduras tajaajiloota dijitaalaa haaraa hojeessuuf akka hojjetu ibsaniiru. Itiyoo-telekoom karaa teelee birrii waggaa sadii dura hammattummaa faayinaansii dijitaalaa guddisuuf ifoomseen guyya guyyaatti gurgurtaa birrii biiliyoona 5 kan raawwatu yoo ta’u, waggoota 3 keessatti deddeebiin maallaqa birrii tiriiliyoonii 2 tuqaa 2 taasifameera.
Ispoortii
Sagantaan torbee 20ffaa piriimiyeerliigii Itiyoophiyaa har’a jalqabama
Apr 4, 2024 151
Bitootessa 26/2016(TOI)- Taphoonni torbee 20ffaa piriimiyeerliigii Itiyoophiyaa har’a jalqabamu. Tapha baniinsaatiin magaalaan Walqixxee Walaayittaa Diichaa waliin guyyaa sa’aatii 10tti Istaadiyeemii Dirreedawaatti nitaphatu. Magaalaan walqixxee taphoota piriimiyeerliigii shan walitti aansuun taphateen hinmo’anne, lama mo’amee sadii walqixa abaheera. Qabxii 12’n sadarkaa 15ffaa qabatee sadarkaa gadibu’aarra jira. Walaayittaa Diichaan taphoota piriimiyeerliigichaa sha walitti aansuun taphateen hinmo’anne, sadiin mo’amee lama qabxii qooddateera, qabxii 24’n sadarkaa 11ffaarra jira. Tapha torbee 20ffaa biraatiin baankiin daldalaa Itiyoophiyaa Hambaricho duraamee waliin galgala sa’aatii 1tti nitaphatu. Baankiin daldalaa Itiyoophiyaa taphoota shan darbaniin lama mo’atee tokkoon mo’ameera,lama ammoo walqixa baheera. Qabxii 37’n sadarkaa sadaffaarra jira. Morkataansaa Hambarichoo Duraamee taphoota shan walitti aansuun taphateen hinmo’anne, afur mo’amee tokko walqixa baheera, qabxii 7’n sadarkaa 16ffaarra jira. Boru Bunni Itiyoophiyaa magaalaa Hawaasaa waliin guyyaa sa’aatii 10tti, Faasiil Kanamaa magaalaa Dirreedawaawaliin galgala sa’aatii 1tti nitaphatu. Taphni torbee 20ffaa kun amma 29 bara 2016tti nitura. Machaal qabxii 39’n dursaa jira. Taphataan sarara duraa taphataan magaalaa Hawaasaa Alii Suleymaan goolii 11’n yemmuu dursu taphataan sarara duraa magaalaa Dirreedawaa lammii Yugaandaa Chaarlis Musiigee goolii 9’n lammaffaarra jira.
Eegumsa naannoofi haala qilleensaa
Naannoo Somaaleetti biqiltuuwwan faayidaa addaddaa qaban miiliyoona 1 tuqaa 4 ol dhaabbiif qophaa’aniiru
Apr 13, 2024 68
Ebla 05/2016 (TOI)-Naannoo Somaaleetti biqiltuuwwan faayidaa addaddaa qaban miiliyoona 1 tuqaa 4 ol dhaabbiif qopheessuusaa biiroon eegumsa naannoo fi bulchiinsa lafa baadiyyaa naannichaa beeksise. Daarektarri hariiroo ummataa biirichaa obbo Yuusuuf Mahaammad TOI’f akka ibsanitti, biirichi biqiltuuwwan rakkoolee sababa jijjiirama haala qilleensaan uumaman qolachuuf gargaaran baay’isuun sagantaa ashaaraa magariisaa milkeessuuf hojjechaa jira. Haala Kanaan biirichi jiddugaleessota moodelaa Jigjigaa biqiltuun itti baay’ifamu, Godee, Doolloo Addoo fi Dagaahaabuuritti hundeeffamanitti biqiltuu qopheessuusaa ibsaniiru. Naannawoota naannichaa rooba arfaasaa argatanitti Ebla 15 bara 2016 irraa kaasee biqiltuun akka dhaabamu daarektarichi beeksisaniiru. Kana malees ganna dhufu biqiltuuwwan addaddaa naannichatti dhaabaman miiliyoona lama dhaabuuf qophiirra aka jiran ibsaniiru. Hojii gaggeessaan jiddugala biqiltuu moodelaa Jigjigaa obbo Ayyaanlee Hasan, buufanni biqiltuu jiddugaleessicha jalatti hundaa’e biqiltuu baay’isuun kutaalee hawaasaa fi dhaabbileef tolaan akka raabsu beeksisaniiru. Buufanni kun yeroo ammaa akaakuu biqiltuu 32 baay’isaa akka jiru dubbataniiru. Namoota jiddugaleessichatti carraan hojii uumameef keessaa adde Zayinab Ahimad yaada kennaniin kunuunsa biqiltuu jiddugaleessichatti tasisaa jiranitti akka gammadan ibsaniiru. Waggoottan darba naannoo Somaaleetti sagantaa ashaaraa magariisaatiin biqiltuuwwan mukaa miiliyoona 51 ol dhaabaman keesaa harki 71 qabachuusaa odeeffannoon biiroo eegumsa naannoo fi bulchiinsa lafa baadiyyaarraa argame nimul’isa.  
Ji'oota sadan darban lafa heektaara miliyoona 2.5 irratti hojiin misooma sululaa hojjetameera jedhame
Apr 5, 2024 114
Bitootessa 27/2016(TOI) -Ji'oota sadan darban lafa heektaaraa miliyoona 2.5 irratti hojiin misooma sululaa hojjetamuu Ministeerri Qonnaa beeksise. Amajjii 1/2016 irraa jalqabee ji'oota sadarn darban raawii hojii misooma sululaa hojjetamee fi sagantaa ashaaraa magariisaa ganna dhufuuf qophii biqiltuu qopheesuu ilaalchisee waltajjiin magaalaa Adaamaatti geggeeffameera. Waltajjii kanarratti hoggantoonni Biiroo Qonnaan naannolee fi qooda fudhatoonni biroon hirmaataniiru. Ministeera Qonnaatti dursaan raawwii hojii misooma, eegumsaa fi fayyadama qabeenya uumamaa obbo Faanosee Mokonniin ji'oota sadan darban sululaawwaan kuma 6 fi 200 irratti hojiin daagaa tolchuu dabalatee hojiin kununsa qabeenya umamaaf ooluu biroon hojjetamuu himaniiru. Kanaanis lafa heekataara miliyoona 2.5 irratti hojjetamuu eeranii hojii kunusa qabeenya uumamaa hojjetame kanarra biqiltuu dhaabuuf qophiin taasifamaa jira jedhaniiru. Kanaafis biqiltuu biliyoona 9.5 qopheesuuf tattaaffiin taasifamaa jirachuu himanii; ganna dhufu sadarkaa biyyaatti sagantaa ashaaraa magariisaan biqiltuu biliyoona 9.5 dhaabuuf qophiin taasifamaa jira jedhaniiru. Keessattu Fuduraalee, nyaata beellaadaa, biqiltuu bosonaa fi miidhagna magaalaaf oolaan irratti xiyyeeffannoon hojjetama jiraachuu himaniiru. Waltajjiin marii har'a qophaa'ee kunis qophii biqiltuu sadarkaa maaliirra akka jiru, bakkaa biqiltuun dhaabbatu adda baasuu, qophii boollaa biltuun keessa dhaabbatuu gamagamuuf kan kaayyeeffatedha jedhaniiru.
Godina Arriitti ashaaraa magariisaan biqiltuuwwan miiliyoona 6 tuqaa 5 ol dhaabuuf qophiin taasifameera
Apr 3, 2024 132
Bitootessa 25/2016(TOI)- Godina Arriitti ashaaraa magariisaan biqiltuuwwan addaddaa miiliyoona 6 tuqaa 5 ol dhaabuuf qophiin taasifamuu waajjiri eegumsa naannoo fi misooma bosonaa godinichaa beeksise. Waajjirichatti daarektarri misooma fi eegumsa bosonaa obbo Kindee Fissahaa TOI’f akka ibsanitti, sagantaa ashaaraa magariisaa baranaatiin biqiltuuwwan miiliyoona 6 tuqaa 5 dhaabuuf karoorfameera. Baatii Ebla dhufurraa kaasee biqiltuun kan dhaabamu yoo ta’u kanaafis boolloon biqiltuun keessa dhaabamu qopheeffamuu ibsaniiru. Lafti biqiltuun biyya keessaa irra dhabamu heektaarri kuma 1 fi 899 qophaa’uu dubbataniiru. Waajjirichatti daarektarii eegumsa naannoo obbo Nuuressaa Mekkaanee, barana hirmaannaa ummataatiin aanaalee afur keesa dhaabuuf karoorfameera. Biqiltuuwwan biyya keessaa fi biyya alaa kanneen akka Koosoo, Giraabiiliyaa, Gaattiraa, Waddeessa Shimala, Buna kkf nidhaabamu. Kana malees nyaataaf kan oolanii fi faayidaa dinagdee kan qaban Avokaadoo, Muuzii, Paappaayaa fi muduraawwan bal’inaan nidhaabamu. Keessumaa Shimala bal’inaan oomishuuf karoorfamuu obbo Nuuressaan dubbataniiru. Godinichatti Shimalli hojii ogummaa harkaa, manaa fi meeshaaf akka oolu kaasanii, xaa’ummaa lafaa eeguu fi gadhiisii kaarboonii ittisuuf faayidaa olaanaa qaba jedhan. Bardheengaddaa godinichatti biqiltuun miiliyoona 4 tuqaa 9 dhaabamuu fi kana keessa harkii 89 qabachuun mirkanaa’eera jedhan obbo Nuuressaan. Godinichatti jiraataan magaalaa Jiinkaa dargaggoo Mindaayee Mitikkuu yaada kenneen faayidaa biqiltuu hubachuun wagga waggaatti sagantii biqiltuu dhaabuurratti nihirmaata. Saganta biqiltuu dhabuu Ebla dhufuu kaasee taasifamurratti hirmaachuuf qophii ta’uu ibsee, yeroo ammaa biqiltuu qopheesse kunuunsaa akka jiru ibseera. Biqiltuu maasaasaarratti misoomsaa jiru malees boroosaatti Mooriingaa, Paappaayaa, Gaattiraa, Avokaadoo fi kkf qopheessee gurguraa akka jiru dubbateera. Walitti hidhamiinsi misooma magariisaan qabu cimaa ta’uu kan ibse dargaggoo Mindaayeen, biqiltuuwwan dhaabe kunuunsaa akka jiru dubbateera.
Baay’inaan Kan Dubbifaman
Komishiniin Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Federaalaa 'Appilikeeshinii' namoonni eeruu kennaniifi ragaa kennaan itti fayyadamuu danda'an ifa godhe.
Mar 3, 2023 4698
Guraandhala 24/2015(TOI) - Komishiniin Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Federaalaa guyyaa har'aa 'Appilikeeshinii' namoonni eeruu ittiin kennaniifi ragaa ittiin eeraan fayyadamuu danda'an 'Public Feedback System' jedhamu ifa godhe. Komishinichi Bulchiinsa Nageenya Odeeffannoo waliin ta’uun Appilikeeshinii kana akka hojjete eerameera. Appichi afaanota biyya keessaa shaniin tajaajila kan kennu ta'uun himaeera. Komishinarri Komishinii Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Federaalaa Dooktar Saamu’eel Urqatoo akka jedhanitti, komishinichi hojiiwwan jijjiramaa hojjechaa jiru milkeesuuf teeknooloojiiwwan fayyadamaa jiraachuu ibsaniiru. Appilikeeshinichi hojii kan ariifachiisuufi haleellaa fi sodaachisaa ragaa eertootaa fi odeeffannoo kennitootarra gahu kan ittisu ta'uu himaniiru. Kana hordofuun hawaasni karaa appilikeshinii 'Public Feedback System'' yaada kennuudhaan itti gaafatamummaa biyyaalessaa isaa ba'uu qabu gaafataniiru. Daarektarri Olaanaa Bulchiinsa Nageenya Odeeffannoo Obbo Solomoon Sookaa akka jedhanitti, appilikeeshinii kana haleellaa saayibarii eegumsii cimaan kan taasifamuuf ta'uu himaniiru. Waajjira Ministira Muummeetti deetaan dhimmoota Kaabinee obbo Tasfaayee Dhaabaa akka jedhanitti, malaammaltummaa ittisuuf dhaabbanni tokko qofaan hojjetee milkaa'uu hin danda'u. Kanaaf lammileen hunduu miira itti gaafatamummaa qabuun malaan maltummaa ittisuuf hirmaachuu qabu jedhaniiru.
Gabaasa addaa
''Magaalichaatti balaa ibiddaa fi balaa tasaa mudatan ittisuuf hojii hojjetameen qabeenya birrii biliyoona 7 olitti tilmaamu mancaatiirra baraaruun danda'ameera''
Mar 26, 2024 370
Bitootessa 17/2016(TOI) - Magaalaa Finfinneetti ji'oota jahan darban balaa ibiddaa fi balaa tasaa mudatan ittisuuf hojii hojjetameen qabeenya birrii biliyoona 7 olitti tilmaamu mancaatiirra baraaruun danda'amuu Komishiniin bulchiinsa sodaa balaa bulchiinsa magaalaa Finfinnee beeksise. Komishinichatti itti aanaan komishinaraa damee balaa hir'isuu Yikifawuu Waladamsqal TOI'tti akka himaniitti; balaa ibiddaa, balaa yeroo ijaarsaa mudatu, sigigaachuu lafaa fi balaan lolaa irra deddebiin magaalichaatti yeroo baay'ee kan uumamaan ta'uu himaniiru. Magaalichatti ji'oota jahan darban balaan Ibiddaa fi balaan tasaa 239 mudachuu eeranii; hojii ittisuu Komishiinichi hojjeteen qabeenya birrii biliyoona 7'tti tilmaamamu balaa mancaatiirra baraaruun danda'amuu himaniiru. Balaawwaan mudatan kanaan qabeenyi birri miliyoona 467'tti dhihaatu mancaa'uu himanii; balaa ibiddaan ala balaawwaan biroo mudataniin lubbuun namoota 31 darbuus eeraniiru. Komishiinichi waan balaa durasanii ittisuu fi balaan erga mudatee qolachuu irratti xiyyeeffatee hojjeteef malee kanaa ol miidhaan qabeenyaa fi lubbuu namarran gahuu danda'u jedhaniiru. Guddinaa fi baay'ina uummataa magaalichaa hordofee balaawwaan mudataniif deebii hatattamaa kennuuf adeemsa tekinolojiiwwan deeggarame diriirsuuf hojiin rifoormiiwwan adda addaa hojjetama turuu himaniiru. Kanaanis jiddugala eeruu balaa gara dijitaalaatti jijjiruun danda'uu himanii, kunis eeruu sobaa kanaan dura turan hambisuu keessaatti gahee olaanaa kan bahedha jedhaniiru. Jiddugalicha dameewwan isaa salganuu waliin kaameeraa CCTV'n wal qunnamsiisuun sochiiwwan isaanii walii galaa to'achuuf adeemsi dandeesisuu uumameera jedhaniiru. Hojii riifoormii taasifameen baay'ina jiddugalawwan isaa babal'isuu, naannawwaa hojii mijataa uumuu, lakkoofsa konkolaatoota yeroo balaan mudatan dhimma itti bahanii dabaluu fi hojiin biroon hojjetamuu himaniiru.
Tajaajila Oduu Itiyoophiyaa
2015