Angafoota Oduu
Engiliiz Milkaa’inaa Hojiirra Oolmaa Waliigaltee Nagaa Piriitooriyaaf  Deeggarsa Barbaachisu Akka Gootu Ibsameera
Mar 22, 2023 8
Bitootessa 13/2015(TOI) – Itti aanaa ministira muummee fi ministirri dhimma alaa Obbo Dammaqaa Mokonnin ministira minsoomaa Ingilizii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel waajjirasaaniitti simatanii dubbisan. Itiyoophiyaa fi Ingiliz gamtoomina misoomaatiin michooma waggaa dheeraa akka qaban kan yaadachiisan Obbo Dammaqaan hariiroo kana cimsuuf cimanii hojjechuu akka qaban eeraniiru. Waliigaltee nageenyaa Piriitooriyaa hojiirra oolchuuf hojiiwwan hojjetamaa jiran ilaalchisuun ibsa kan taasisan yemmuu ta’u, adeemsi waliigaltichaa amma ammaatti jiru nageenya buusuuf abdiiqabeessa akka ta’e dubbataniiru. Qaamolee walitti bu’iinsichaan yakka raawwataniiru jedhamanii shakkaman gaafatamaa taasisuuf dirni haqa cehumsaa diriirfamee hojjetamaa akka jiru dubbataniiru. Deeggarsa namoomaa Ingiliz Itiyoophiyaaf taasisaa jirtuuf obbo Dammaqaan galateeffatanii, kojiin kun wayita ammaa lammiilee waraanaa fi ongeen miidhamaniif deeggaruudhaan cimee akka itti fufu gaafataniiru. Ingilizitti miseensi paarlaamaa kan ta’an fi ministirri misoomaa biyyattii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel gamasaaniin, Itiyoophiyaatti nageenya buusuuf tarkaanfii mootummaan fudhatee fi kutannoo jiru biyyisaanii akka dinqisiiffattu ibsanii, Ingiliiz milkaa’in kanaaf deeggarsa barbaachisu akka gootu mirkaneessaniiru. Ongee fi dhimmoota biroon walqabatee qormaata Itiyoophiyaa mudate Ingiliiz akka hubattu ministirichi ibsanii, dhaabbilee gargaarsaa fi kanneen biroo waliin ta’uun deeggarsi kanaaf oolu akka taasifamu ibsaniiru. Kana malees Itiyoophiyaa fi Ingiliiz dameelee waloo fi kanneen birootiin dhimmoota hariiroosaanii cimsanirratti marii taasisaniiru.
Kan mul'ate
Engiliiz Milkaa’inaa Hojiirra Oolmaa Waliigaltee Nagaa Piriitooriyaaf  Deeggarsa Barbaachisu Akka Gootu Ibsameera
Mar 22, 2023 8
Bitootessa 13/2015(TOI) – Itti aanaa ministira muummee fi ministirri dhimma alaa Obbo Dammaqaa Mokonnin ministira minsoomaa Ingilizii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel waajjirasaaniitti simatanii dubbisan. Itiyoophiyaa fi Ingiliz gamtoomina misoomaatiin michooma waggaa dheeraa akka qaban kan yaadachiisan Obbo Dammaqaan hariiroo kana cimsuuf cimanii hojjechuu akka qaban eeraniiru. Waliigaltee nageenyaa Piriitooriyaa hojiirra oolchuuf hojiiwwan hojjetamaa jiran ilaalchisuun ibsa kan taasisan yemmuu ta’u, adeemsi waliigaltichaa amma ammaatti jiru nageenya buusuuf abdiiqabeessa akka ta’e dubbataniiru. Qaamolee walitti bu’iinsichaan yakka raawwataniiru jedhamanii shakkaman gaafatamaa taasisuuf dirni haqa cehumsaa diriirfamee hojjetamaa akka jiru dubbataniiru. Deeggarsa namoomaa Ingiliz Itiyoophiyaaf taasisaa jirtuuf obbo Dammaqaan galateeffatanii, kojiin kun wayita ammaa lammiilee waraanaa fi ongeen miidhamaniif deeggaruudhaan cimee akka itti fufu gaafataniiru. Ingilizitti miseensi paarlaamaa kan ta’an fi ministirri misoomaa biyyattii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel gamasaaniin, Itiyoophiyaatti nageenya buusuuf tarkaanfii mootummaan fudhatee fi kutannoo jiru biyyisaanii akka dinqisiiffattu ibsanii, Ingiliiz milkaa’in kanaaf deeggarsa barbaachisu akka gootu mirkaneessaniiru. Ongee fi dhimmoota biroon walqabatee qormaata Itiyoophiyaa mudate Ingiliiz akka hubattu ministirichi ibsanii, dhaabbilee gargaarsaa fi kanneen biroo waliin ta’uun deeggarsi kanaaf oolu akka taasifamu ibsaniiru. Kana malees Itiyoophiyaa fi Ingiliiz dameelee waloo fi kanneen birootiin dhimmoota hariiroosaanii cimsanirratti marii taasisaniiru.
Beeksisa
ENA
Feb 7, 2023 279
ENA
Siyaasa
Engiliiz Milkaa’inaa Hojiirra Oolmaa Waliigaltee Nagaa Piriitooriyaaf  Deeggarsa Barbaachisu Akka Gootu Ibsameera
Mar 22, 2023 8
Bitootessa 13/2015(TOI) – Itti aanaa ministira muummee fi ministirri dhimma alaa Obbo Dammaqaa Mokonnin ministira minsoomaa Ingilizii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel waajjirasaaniitti simatanii dubbisan. Itiyoophiyaa fi Ingiliz gamtoomina misoomaatiin michooma waggaa dheeraa akka qaban kan yaadachiisan Obbo Dammaqaan hariiroo kana cimsuuf cimanii hojjechuu akka qaban eeraniiru. Waliigaltee nageenyaa Piriitooriyaa hojiirra oolchuuf hojiiwwan hojjetamaa jiran ilaalchisuun ibsa kan taasisan yemmuu ta’u, adeemsi waliigaltichaa amma ammaatti jiru nageenya buusuuf abdiiqabeessa akka ta’e dubbataniiru. Qaamolee walitti bu’iinsichaan yakka raawwataniiru jedhamanii shakkaman gaafatamaa taasisuuf dirni haqa cehumsaa diriirfamee hojjetamaa akka jiru dubbataniiru. Deeggarsa namoomaa Ingiliz Itiyoophiyaaf taasisaa jirtuuf obbo Dammaqaan galateeffatanii, kojiin kun wayita ammaa lammiilee waraanaa fi ongeen miidhamaniif deeggaruudhaan cimee akka itti fufu gaafataniiru. Ingilizitti miseensi paarlaamaa kan ta’an fi ministirri misoomaa biyyattii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel gamasaaniin, Itiyoophiyaatti nageenya buusuuf tarkaanfii mootummaan fudhatee fi kutannoo jiru biyyisaanii akka dinqisiiffattu ibsanii, Ingiliiz milkaa’in kanaaf deeggarsa barbaachisu akka gootu mirkaneessaniiru. Ongee fi dhimmoota biroon walqabatee qormaata Itiyoophiyaa mudate Ingiliiz akka hubattu ministirichi ibsanii, dhaabbilee gargaarsaa fi kanneen biroo waliin ta’uun deeggarsi kanaaf oolu akka taasifamu ibsaniiru. Kana malees Itiyoophiyaa fi Ingiliiz dameelee waloo fi kanneen birootiin dhimmoota hariiroosaanii cimsanirratti marii taasisaniiru.
Itiyoophiyaan Walii Galtee Nageenyaa Hojiirra Oolchaa Wayita Jirtutti Adeemsi Qoqqoodaa fi Almadaalawaa Mootummaa Ameerikaatiin Adeemsifamaa Jiru Maree nageenyaaf Gufuudha- Ministira Dhimma Alaa
Mar 21, 2023 26
Bitootessa 12/2015 (TOI) – Itiyoophiyaan Waliigaltee Nageenyaa Hojiirra Oolchaa wayita Jirtutti Adeemsi Qoqqoodaa fi Almadaalawaa Waajjira Dhimma Alaa Ameerikaatti Mul’ate Marii Nageenyaa Itiyoophiyaan Adeemsisaa Jirtuuf Gufuu Akka Ta’u Ministeerri Dhimma Alaa Federaalaa Ibse. Gabaasni Sarbamuu Mirga Namoomaa Ilaalchisuun Waajjira Dhimma Alaa Ameerikaan Bahe Sirrii Akka Hintaane Mootummaan Itiyoophiyaa Beeksiseera. Gabaasni Waajjirri Dhimma Alaa Ameerikaa Dhimmicha Ilaalchisuun Baase Komishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa fi Komishinariin Mirga Namoomaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii Ija Qorannoo Waliin Taasisaniin Yemmuu Ilaalamu Argannoon Haaraan Akka Hinjirre Ta’uusaa Ministeerichi Beeksiseera. Kanaaf Gabaasa Waajjirri dhimma Alaa Ameerikaa Baase Mootummaan Itiyoophiyaa Akka Hinfudhanne Ibseera. Ibsi Waajjirri Dhimma Alaa Ameerikaa Baase Gamtokko Qofa Komachuurratti Kan Kaayyeffate Ta’uu Akeekeera. Gama Biraatiin Gabaasichi Itiyoophiyaan Filmaata Imaammata Haqaa Cehumsaa Adda Baasuuf Hojjechaa Wayita Jirtutti, Maree Biyyaalessaa Jalqabuuf Wayita Qophooftetti Kan Bahe Waan Taheef Yeroosaa Kan Hineegne Ta’uu Ibseera. Kana Malees Kaayyoon Gabaasa Kanaa Kamiyyuu Yoo Ta’e Biyyattii Keessatti Qaama Tokko Kan Biraarratti kakaasuuf Akka Fakkaatu Ministeerri Dhimma Alaa Ibsa Baaseen Beeksiseera. Gabaasni Mootummaa Ameerikaatiin Bahe Adeemsi nageenyaa hunda hirmaachisu Kan Itiyoophiyaan deeggarsa Taasisaa Turte kan karaatti Hanbisudha jedhe Ibsi ministeerri Dhimma Alaa Federaalaa Baase. Daawwannaan Ministira Alaa Ameerikaa Antoonii Biliinken Itiyoopiyaatti taasisan Hariiroo Biyyoota Lamaanii Akka Cimsu Abdii Kan Agarsiisedha Kan Jedhe Ibsi Kun, Mareen Taasifamee fi Waliigalteen Irra Gahame gamtoomina Tarsiimawaa Biyyoota Lamaanii Ittifufsiisuuf Akka Gargaaru Amantaa Itiyoophiyaa Akka Ta’e Ibsameera. Haqaa Ce’umsaa fi Marii Biyyaalessaatiin waliigaltee Uumuu dabalatee tarkaanfiiwwan itti gaafatamummaa miidhamtootaaf mirkaneessuuf akka fudhataman kan mirkaneesse ibsichi, Michoonni Itiyoophiyaa deggersa ijaaraa taasisuun adeemsa kana akka gargaaran waamicha dhiyeesseera.
Manni Maree Ministirootaa Walgahii Idilee 8ffaa Har’a Adeemsiseen Dhimmoota Addaddaarratti Mari’atee Murtee Dabarse
Mar 21, 2023 33
Bitootessa 12/2015 (TOI) - Manni Maree Ministirootaa Walgahii Idilee 8ffaa Har’a Adeemsiseen Dhimmoota Addaddaarratti Mari’atee Murtee Dabarsuusaa Waajjirri Mana Maree Ministira Muummee Beeksise. Manni Marichaa Jalqaba Wixinee Labsii Dhaabbilee Misoomaa Mootummaa Kan Mootummaan Qabamanii Irratti Yemmuu Ta’u Wixineen Labsii Dhihaates Sirni Korporeetiin Dhaabbilee Misoomaa Mootummaa Iftoominaa fi Ittigaafatama Kan Mirkaneessu Akka Ta’u, Bulchiinsi Faayinaansii Korporeetii Sirnasaanii Ammayyeessuun Dorgomuu Danda’uusaanii fi Bu’aqabeessummaasaanii Cimsuun kan Barbaachisu Waan Ta’eef, Bu’aasaanii Karaa Hinmiineen Dirqama Tajaajila Hawaasaa Karaa Bu’aqabeessa Ta’een Akka Bahan Idaa Irra Jiru Fooyyessuu Kan Dandeessisu Waan Ta’eef Walumaa Gala Wixineen Labsii Guddina Dinagdee Biyyaarratti Gumaacha Olaanaa Akkka Bahan Dandeessisu Qophaa’ee Mana Mareef Dhihaateera. Manni Marees Wixinee Labsii Kanarratti Erga Mari’atee Booda Galtee Itti Dabaluun Akka Ragga’u Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataaf Akka Darbu Sagalee Guutuun Murteesseera. Itti Aansuun Waliigaltee Wixinee Labsii Itiyoophiyaan Gibira Walirra Dhufu Hanbisuu fi Waliin dhahuu Taaksii Ittisuuf Mootummaa Logzambarg Akkasumas Konfedereeshinii Siwiiz Waliin Waliigalteewwan Taasifte Akka Ragga’an Irratti. Waliigalteewwan Taaksii Walirradhufu Hanbisuu fi Waliindhahuu Ittisuuf Itiyoophiyaan Mootummoota Lamaan Waliin Taasifte Abbootiin Qabeenyaa Biyyoota Lamaanii Qabeenyasaanii Biyya Keenyatti Invast Akka godhan Gama Jajjabeessuutiin Gumaacha Olaanaa Qabaachuun Olitti Abbootiin Qabeenyaa Galii Tokkoof Gibira Altokkoo Ol Akka Hinkafalle Kan Taasisu Waan Ta’eef Waliigalteewwan Kana Raggaasisuuf Wixineen Labsii Qophaa’ee Mana Maree Ministirootaaf Dhihaateera. Manni Marees Wixinee Labsii Kanarratti Erga Mari’atee Booda Galtee Ittidabaluun Akka Raggaasifamu Mana Maree Bakka Ummataaf Akka Darbu Sagalee Guutuun Murteesseera. Xumurarrattis Manni Maree Kun Wixinee Danbii Korporeeshiniin Baabura Lafoo Itiyoophiyaa Ittiin hundaa’u Fooyyessuuf Dhihaaterratti Mari’ateera. Kaappitaala Korporeeshinichaa Kan Eeyyamamee fi Kan Kafalame Fooyyessuun Kaayyoo fi Ergama Itti Hundaa’e Galmaan Gahuu Akka Dandahu Keessumaa Bu’uraaleen Misoomaa Baaburaa Ijaarsarra Jiran Akka Xumuraman Kan xumuramanis Hojii Akka Jalqaban, Bu’uraalee Misoomaa Baaburaa Fuuladura Ijaaramaniif Humna Cimaa Akka Qabaatu Kaappitaalli Eyyamameef Ammoo Birrii Biiliyoona 22tti Akka Guddatu Kaappitaallisaa Maallaqa Callaa fi Akaakuun Kafalame Ammoo Birrii Biiliyoona 120 Akka Ta’u Wixineen Danbii Qophaa’ee Dhihaateera. Manni Marichaas Wixinee Danbii Kanarratti Mari’atee Galtee Itti dabaluun Guyyaa Gaazexaa Magalataatti Maxxanfamee Baherraa Eegalee Hojiirra Akka Oolu Sagalee Guutuun Murteesseera.
Qabeenya Afriikaa misoomsuun lammiishee hiyyuma jalaa baasuuf gamtoominaa waloo fi yaalii hundakeenyaa gaafata- Ministira maallaqaa obbo Ahimad Shidee
Mar 20, 2023 42
Bitootessa 11/2015 (TOI) - Qabeenya Afriikaa misoomsuun lammiishee rakkinaa fi hiyyuma jalaa baasuuf gamtoominaa waloo fi yaalii hundakeenyaa gaafata jedhan ministirri maallaqaa RDFI obbo Ahimad Shidee. Eeggataan barreessaa muummee komishinii dinagdee Afriikaa Antooniyoo Peedroo gamasaaniin, Afriikaatti guddina dinagdee galmeessisuuf walitti hidhiinsa zoonii cimsuun nibarbaachisa jedhaniiru. Yaa’iin ministiroota faayinaansii, dinagdee fi pilaaniikomishinii dinagdee Afriikaa 55ffaa Finfinneetti taa’amaa jira,. Ministirri maallaqaa RDFI obbi Ahimad Shidee Itiyoophiyaa bakka bu’uun baniinsa yaa’ichaarratti haasawa taasisaniin, mudannoowwan uumamaa fi namtolchee guddina dinagdee Afriikaa jeequudhaan qormaata ta’aa dhufan kaasaniiru. Weerarri kooviid-19, lolli Ruusiyaa fi Yuukireen fi jijjiiramni haala qilleensaa yeroo ammaa guddina dinagdee Afriikaarratti gufuu ta’uun lammiishee rakkoof saaxiluusaanii ibsaniiru. Waan kana ta’eef rakkinoota Afriikaarratti dhiibbaa taasisaa jiran egereef hiikuu fi qabeenya Afriikaa misoomsuudhaan lammishee rakkoo fi hiyyuma jalaa baasuuf yaaliin waloo fi gamtoominni keenya dirqama ta’a jedhaniiru. Guddinaa fi badhaadhina Afriikaa mirkaneessuuf qabeenyii fi filmaanni hedduun waan jiruuf waltaanee yoo hojjenne rakkoo fi hiyyuma keessaa bahuu nidandeenya jedhaniiru. Faayinaansii misoomaaf barbaachisun of danda’uuf akkaataa galiin itti sassaabamu ammayyeessuu fi imaammata fooyyessuun nibarbaachisa jechuun ibsaniiru. Misooma waaraa Afriikaaf dinagdee cimaa fi carraa hojii amansiisaa uumuurra darbee cehumsa caasaa fiduun nibarbaachisa jedhan obbo Ahimad Shidee. Itiyoophiyaan hojii fooyyessa dinagdee biyya keessaarratti hojjechaa jirtuu fi tarkaanfiiwwan jijjiiramaa dameelee biroorratti jalqabde ibsaniiru. Eeggataan barreessaa muummee komishinii dinagdee Afriikaa Antooniyoo Peedroo gamasaaniin, Afriikaatti guddina dinagdee galmeessisuuf walitti hidhiinsa zoonii cimsuun nibarbaachisa jedhaniiru. Guddina dinagdee Afriikaa milkeessuun kan danda’amu qabeenya ofii misoomsuun faayidaarra oolchuun wayita danda’amu ta’uu ibsaniiru.
Siyaasa
Engiliiz Milkaa’inaa Hojiirra Oolmaa Waliigaltee Nagaa Piriitooriyaaf  Deeggarsa Barbaachisu Akka Gootu Ibsameera
Mar 22, 2023 8
Bitootessa 13/2015(TOI) – Itti aanaa ministira muummee fi ministirri dhimma alaa Obbo Dammaqaa Mokonnin ministira minsoomaa Ingilizii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel waajjirasaaniitti simatanii dubbisan. Itiyoophiyaa fi Ingiliz gamtoomina misoomaatiin michooma waggaa dheeraa akka qaban kan yaadachiisan Obbo Dammaqaan hariiroo kana cimsuuf cimanii hojjechuu akka qaban eeraniiru. Waliigaltee nageenyaa Piriitooriyaa hojiirra oolchuuf hojiiwwan hojjetamaa jiran ilaalchisuun ibsa kan taasisan yemmuu ta’u, adeemsi waliigaltichaa amma ammaatti jiru nageenya buusuuf abdiiqabeessa akka ta’e dubbataniiru. Qaamolee walitti bu’iinsichaan yakka raawwataniiru jedhamanii shakkaman gaafatamaa taasisuuf dirni haqa cehumsaa diriirfamee hojjetamaa akka jiru dubbataniiru. Deeggarsa namoomaa Ingiliz Itiyoophiyaaf taasisaa jirtuuf obbo Dammaqaan galateeffatanii, kojiin kun wayita ammaa lammiilee waraanaa fi ongeen miidhamaniif deeggaruudhaan cimee akka itti fufu gaafataniiru. Ingilizitti miseensi paarlaamaa kan ta’an fi ministirri misoomaa biyyattii fi dhimmoota Afriikaa Andriiwu Miisheel gamasaaniin, Itiyoophiyaatti nageenya buusuuf tarkaanfii mootummaan fudhatee fi kutannoo jiru biyyisaanii akka dinqisiiffattu ibsanii, Ingiliiz milkaa’in kanaaf deeggarsa barbaachisu akka gootu mirkaneessaniiru. Ongee fi dhimmoota biroon walqabatee qormaata Itiyoophiyaa mudate Ingiliiz akka hubattu ministirichi ibsanii, dhaabbilee gargaarsaa fi kanneen biroo waliin ta’uun deeggarsi kanaaf oolu akka taasifamu ibsaniiru. Kana malees Itiyoophiyaa fi Ingiliiz dameelee waloo fi kanneen birootiin dhimmoota hariiroosaanii cimsanirratti marii taasisaniiru.
Itiyoophiyaan Walii Galtee Nageenyaa Hojiirra Oolchaa Wayita Jirtutti Adeemsi Qoqqoodaa fi Almadaalawaa Mootummaa Ameerikaatiin Adeemsifamaa Jiru Maree nageenyaaf Gufuudha- Ministira Dhimma Alaa
Mar 21, 2023 26
Bitootessa 12/2015 (TOI) – Itiyoophiyaan Waliigaltee Nageenyaa Hojiirra Oolchaa wayita Jirtutti Adeemsi Qoqqoodaa fi Almadaalawaa Waajjira Dhimma Alaa Ameerikaatti Mul’ate Marii Nageenyaa Itiyoophiyaan Adeemsisaa Jirtuuf Gufuu Akka Ta’u Ministeerri Dhimma Alaa Federaalaa Ibse. Gabaasni Sarbamuu Mirga Namoomaa Ilaalchisuun Waajjira Dhimma Alaa Ameerikaan Bahe Sirrii Akka Hintaane Mootummaan Itiyoophiyaa Beeksiseera. Gabaasni Waajjirri Dhimma Alaa Ameerikaa Dhimmicha Ilaalchisuun Baase Komishiniin Mirga Namoomaa Itiyoophiyaa fi Komishinariin Mirga Namoomaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii Ija Qorannoo Waliin Taasisaniin Yemmuu Ilaalamu Argannoon Haaraan Akka Hinjirre Ta’uusaa Ministeerichi Beeksiseera. Kanaaf Gabaasa Waajjirri dhimma Alaa Ameerikaa Baase Mootummaan Itiyoophiyaa Akka Hinfudhanne Ibseera. Ibsi Waajjirri Dhimma Alaa Ameerikaa Baase Gamtokko Qofa Komachuurratti Kan Kaayyeffate Ta’uu Akeekeera. Gama Biraatiin Gabaasichi Itiyoophiyaan Filmaata Imaammata Haqaa Cehumsaa Adda Baasuuf Hojjechaa Wayita Jirtutti, Maree Biyyaalessaa Jalqabuuf Wayita Qophooftetti Kan Bahe Waan Taheef Yeroosaa Kan Hineegne Ta’uu Ibseera. Kana Malees Kaayyoon Gabaasa Kanaa Kamiyyuu Yoo Ta’e Biyyattii Keessatti Qaama Tokko Kan Biraarratti kakaasuuf Akka Fakkaatu Ministeerri Dhimma Alaa Ibsa Baaseen Beeksiseera. Gabaasni Mootummaa Ameerikaatiin Bahe Adeemsi nageenyaa hunda hirmaachisu Kan Itiyoophiyaan deeggarsa Taasisaa Turte kan karaatti Hanbisudha jedhe Ibsi ministeerri Dhimma Alaa Federaalaa Baase. Daawwannaan Ministira Alaa Ameerikaa Antoonii Biliinken Itiyoopiyaatti taasisan Hariiroo Biyyoota Lamaanii Akka Cimsu Abdii Kan Agarsiisedha Kan Jedhe Ibsi Kun, Mareen Taasifamee fi Waliigalteen Irra Gahame gamtoomina Tarsiimawaa Biyyoota Lamaanii Ittifufsiisuuf Akka Gargaaru Amantaa Itiyoophiyaa Akka Ta’e Ibsameera. Haqaa Ce’umsaa fi Marii Biyyaalessaatiin waliigaltee Uumuu dabalatee tarkaanfiiwwan itti gaafatamummaa miidhamtootaaf mirkaneessuuf akka fudhataman kan mirkaneesse ibsichi, Michoonni Itiyoophiyaa deggersa ijaaraa taasisuun adeemsa kana akka gargaaran waamicha dhiyeesseera.
Manni Maree Ministirootaa Walgahii Idilee 8ffaa Har’a Adeemsiseen Dhimmoota Addaddaarratti Mari’atee Murtee Dabarse
Mar 21, 2023 33
Bitootessa 12/2015 (TOI) - Manni Maree Ministirootaa Walgahii Idilee 8ffaa Har’a Adeemsiseen Dhimmoota Addaddaarratti Mari’atee Murtee Dabarsuusaa Waajjirri Mana Maree Ministira Muummee Beeksise. Manni Marichaa Jalqaba Wixinee Labsii Dhaabbilee Misoomaa Mootummaa Kan Mootummaan Qabamanii Irratti Yemmuu Ta’u Wixineen Labsii Dhihaates Sirni Korporeetiin Dhaabbilee Misoomaa Mootummaa Iftoominaa fi Ittigaafatama Kan Mirkaneessu Akka Ta’u, Bulchiinsi Faayinaansii Korporeetii Sirnasaanii Ammayyeessuun Dorgomuu Danda’uusaanii fi Bu’aqabeessummaasaanii Cimsuun kan Barbaachisu Waan Ta’eef, Bu’aasaanii Karaa Hinmiineen Dirqama Tajaajila Hawaasaa Karaa Bu’aqabeessa Ta’een Akka Bahan Idaa Irra Jiru Fooyyessuu Kan Dandeessisu Waan Ta’eef Walumaa Gala Wixineen Labsii Guddina Dinagdee Biyyaarratti Gumaacha Olaanaa Akkka Bahan Dandeessisu Qophaa’ee Mana Mareef Dhihaateera. Manni Marees Wixinee Labsii Kanarratti Erga Mari’atee Booda Galtee Itti Dabaluun Akka Ragga’u Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataaf Akka Darbu Sagalee Guutuun Murteesseera. Itti Aansuun Waliigaltee Wixinee Labsii Itiyoophiyaan Gibira Walirra Dhufu Hanbisuu fi Waliin dhahuu Taaksii Ittisuuf Mootummaa Logzambarg Akkasumas Konfedereeshinii Siwiiz Waliin Waliigalteewwan Taasifte Akka Ragga’an Irratti. Waliigalteewwan Taaksii Walirradhufu Hanbisuu fi Waliindhahuu Ittisuuf Itiyoophiyaan Mootummoota Lamaan Waliin Taasifte Abbootiin Qabeenyaa Biyyoota Lamaanii Qabeenyasaanii Biyya Keenyatti Invast Akka godhan Gama Jajjabeessuutiin Gumaacha Olaanaa Qabaachuun Olitti Abbootiin Qabeenyaa Galii Tokkoof Gibira Altokkoo Ol Akka Hinkafalle Kan Taasisu Waan Ta’eef Waliigalteewwan Kana Raggaasisuuf Wixineen Labsii Qophaa’ee Mana Maree Ministirootaaf Dhihaateera. Manni Marees Wixinee Labsii Kanarratti Erga Mari’atee Booda Galtee Ittidabaluun Akka Raggaasifamu Mana Maree Bakka Ummataaf Akka Darbu Sagalee Guutuun Murteesseera. Xumurarrattis Manni Maree Kun Wixinee Danbii Korporeeshiniin Baabura Lafoo Itiyoophiyaa Ittiin hundaa’u Fooyyessuuf Dhihaaterratti Mari’ateera. Kaappitaala Korporeeshinichaa Kan Eeyyamamee fi Kan Kafalame Fooyyessuun Kaayyoo fi Ergama Itti Hundaa’e Galmaan Gahuu Akka Dandahu Keessumaa Bu’uraaleen Misoomaa Baaburaa Ijaarsarra Jiran Akka Xumuraman Kan xumuramanis Hojii Akka Jalqaban, Bu’uraalee Misoomaa Baaburaa Fuuladura Ijaaramaniif Humna Cimaa Akka Qabaatu Kaappitaalli Eyyamameef Ammoo Birrii Biiliyoona 22tti Akka Guddatu Kaappitaallisaa Maallaqa Callaa fi Akaakuun Kafalame Ammoo Birrii Biiliyoona 120 Akka Ta’u Wixineen Danbii Qophaa’ee Dhihaateera. Manni Marichaas Wixinee Danbii Kanarratti Mari’atee Galtee Itti dabaluun Guyyaa Gaazexaa Magalataatti Maxxanfamee Baherraa Eegalee Hojiirra Akka Oolu Sagalee Guutuun Murteesseera.
Qabeenya Afriikaa misoomsuun lammiishee hiyyuma jalaa baasuuf gamtoominaa waloo fi yaalii hundakeenyaa gaafata- Ministira maallaqaa obbo Ahimad Shidee
Mar 20, 2023 42
Bitootessa 11/2015 (TOI) - Qabeenya Afriikaa misoomsuun lammiishee rakkinaa fi hiyyuma jalaa baasuuf gamtoominaa waloo fi yaalii hundakeenyaa gaafata jedhan ministirri maallaqaa RDFI obbo Ahimad Shidee. Eeggataan barreessaa muummee komishinii dinagdee Afriikaa Antooniyoo Peedroo gamasaaniin, Afriikaatti guddina dinagdee galmeessisuuf walitti hidhiinsa zoonii cimsuun nibarbaachisa jedhaniiru. Yaa’iin ministiroota faayinaansii, dinagdee fi pilaaniikomishinii dinagdee Afriikaa 55ffaa Finfinneetti taa’amaa jira,. Ministirri maallaqaa RDFI obbi Ahimad Shidee Itiyoophiyaa bakka bu’uun baniinsa yaa’ichaarratti haasawa taasisaniin, mudannoowwan uumamaa fi namtolchee guddina dinagdee Afriikaa jeequudhaan qormaata ta’aa dhufan kaasaniiru. Weerarri kooviid-19, lolli Ruusiyaa fi Yuukireen fi jijjiiramni haala qilleensaa yeroo ammaa guddina dinagdee Afriikaarratti gufuu ta’uun lammiishee rakkoof saaxiluusaanii ibsaniiru. Waan kana ta’eef rakkinoota Afriikaarratti dhiibbaa taasisaa jiran egereef hiikuu fi qabeenya Afriikaa misoomsuudhaan lammishee rakkoo fi hiyyuma jalaa baasuuf yaaliin waloo fi gamtoominni keenya dirqama ta’a jedhaniiru. Guddinaa fi badhaadhina Afriikaa mirkaneessuuf qabeenyii fi filmaanni hedduun waan jiruuf waltaanee yoo hojjenne rakkoo fi hiyyuma keessaa bahuu nidandeenya jedhaniiru. Faayinaansii misoomaaf barbaachisun of danda’uuf akkaataa galiin itti sassaabamu ammayyeessuu fi imaammata fooyyessuun nibarbaachisa jechuun ibsaniiru. Misooma waaraa Afriikaaf dinagdee cimaa fi carraa hojii amansiisaa uumuurra darbee cehumsa caasaa fiduun nibarbaachisa jedhan obbo Ahimad Shidee. Itiyoophiyaan hojii fooyyessa dinagdee biyya keessaarratti hojjechaa jirtuu fi tarkaanfiiwwan jijjiiramaa dameelee biroorratti jalqabde ibsaniiru. Eeggataan barreessaa muummee komishinii dinagdee Afriikaa Antooniyoo Peedroo gamasaaniin, Afriikaatti guddina dinagdee galmeessisuuf walitti hidhiinsa zoonii cimsuun nibarbaachisa jedhaniiru. Guddina dinagdee Afriikaa milkeessuun kan danda’amu qabeenya ofii misoomsuun faayidaarra oolchuun wayita danda’amu ta’uu ibsaniiru.
Hawaasummaa
Lammiilee Koonsoo sababa ongeen balaaf saaxilaman baraaruuf Itiyoophiyaanonni hundi akka birmatan waamichi dhihaate
Mar 20, 2023 46
Bitootessa 11/2015 (TOI) – Naannoo Kibbaa lammiilee godina Koonsoo sababa ongeen balaaf saaxilaman baraaruuf Itiyoophiyaanonni hundi akka birmatan waamichi dhihaate Godinichatti waggoota afur walitti aansuun waan hinroobneef ongeen mudachuun kutaaleen hawaasaa addaddaa rakkoof saaxilamuusaanii miseensonni mana maree fi bakka buutonni kutaalee hawaasaa ibsaniiru. Saba Koonsoo fi miseemsa mana maree bakka bu’oota ummataa akkasumas daarektarri olaanaa bulchiinsa nageenya neetwoorkii odeeffannoo obbo Salamoon Sokkaa bakka bu’oonni hawaasaa, jaarsoliin biyyaa, abbootiin amantaa, miseensonni hayyootaa, bakka bu’oonni dargaggootaa,dubartootaa fi daa’immanii akkasumas hooggantoonni bakka argamanitti haala yeroorratti mari’ataniiru. Nageenya naannoo mirkaneessuu, lammiilee sababa ongeetiin beelaa fi buqqaatiif saaxilaman deebisanii dhaabuu fi hojii nyaata dhiheessuu hatattamaan hojjechuuf Itiyoophiyaanonni hundi xiyyeeffannoo akka kennaniif kutaaleen hawaasaa kunneen gaafataniiru. Ummanni Koonsoo balaan uumamaa ciminasaa qoru waan uumameef balaa beelaa fi qe’eerraa buqqa’uuf saaxilamuusaa eeraniiru. Balaawwan uumamaa fi namtolchee Koonsootti mudate furuuf mootummaa federaalaarraa kaasee dhaabbileen gargaarsaa akkasumas lammiin Itiyoophiyaa hundi akka birmatu obbo Salamoon waamicha dhiheessuusaanii odeeffannoon qajeelcha komunikeeshinii mootummaa godinichaarraa argame nimul’isa.
Itiyoophiyaan qabeenya tuurizimii misoomsitee fayyadamuuf yaalii taasiftu nideeggarra-Komishinii dinagdee Afriikaa
Mar 18, 2023 82
Bitootessa 09/2015 (TOI) - Itiyoophiyaan qabeenya tuurizimii misoomsitee fayyadamuuf yaalii taasiftu deeggaruuf qophii ta’uusaa Komishinii dinagdee Afriikaa ibse. Dhaabbata mootummoota gamtoomaniitti daarektarri Afriikaa bahaa komishiniin dinagdee Afriikaatti doktar Maamaa Keetaa, Turtii TOI waliin taasisaniin, Itiyoophiyaan qabeenya tuurizimii fi humna misoomuu kan qabdudha. Afriikaa bahaatti hariiroo ummatootaa, walitti hidhamiinsa daldalaa fi dinagdee si’achiisuuf murteessaa ta’uusaa eeraniiru. Kanaaf guddina misooma yuuriizimii Itiyoophiyaaf komishiniin dinagdee Afriikaa deeggarsa hundagaleessa gochuuf qophiidha. Sochiiwwan Itiyoophiyaan qabeenya tuurizimii misoomsuun damee kanarraa fayyadamuuf taasiftu deeggarsa teekniikaa fi kanneen biroo nitaasisa jechuun mirkaneessaniiru. Qabeenyi Tuurizimii Itiyoophiyaa baay’ee ta’uu doktar Maamaan eeranii, Teessumni lafaa, seenaa fi hambaanshee, haalli qilleensaa, qkennaan uumamaa fi namtolchee qabeenya guddaadha jedhaniiru. Qabannaa raga fi misoomni turizimii damee Kanaan biyyattiin adeemsisaa jirtu komishiniin dinagdee Afriikaa deeggarsa taasisu itti fufa jedhaniiru. Imaammannii fi tarsiimoon biyyoonni Afriikaa bahaa hiyyuma jalaa bahuuf bocan irra guddeessa damee tuurizimii yaada keessa kan galche ta’uu akka qabu gorsaniiru. Albuunni, qonnaan akkasumas sektaroonni carraa hojii uuman kanneen biroon hiyyuma jalaa bahuuf filaata gaarii akka ta’an himaniiru. Naannichatti walitti hidhiinsa daldalaa, bu’uura misoomaa fi kanneen biroo cimsuunis xiyyeeffannoon kennameera. Zooniin daldala bilisaa Afriikaa wayita hojiirra oolu lammiilee hedduuf carraa hojii uumuun hiyyuma keessaa bahuuf shoora guddaa akka qabaatu daarektarittiin dubbataniiru.
Diinagdee
Afrikaatti oomishitummaa Qonnaa dabaluufi bu’uuraalee misoomaa dijitaalaa cimsuuf xiyyeeffannoon addaa kennameera
Mar 21, 2023 25
Bitootessa 12/2015 (TOI): Afrikaatti oomishitummaa Qonnaa guddisuufi bu’uuraalee misoomaa dijitaalaa cimsuun guddina itti fufiinsa qabu galmaan ga’uuf xiyyeeffannoo addaatiin hojjetama jedhame. Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii Misooma itti fufiinsa qabuufi guddina Afrikaaf deeggarsa taasisu cimsee kan itti fufu ta’uu beeksiseera. Yaa'iin 55ffaa Komishiinii misoomaa dinagadee Afrikaa fi ministirootaa misoomaa dinagdeefi pilaanii guyyoota lamaaf Finfinneetti geggeeffama ture dhimmoota idil-addunyaa fi ardiilee irratti maryachuun murtee dabrsee xumurameera. Yaa'ii kanarratti irra caalaan dhimmoota hiyyummaa hir'isuu, Walitti dhufeenyaa naannoo, Dhiibbaa weerarri Vaayirasii Koroonaa geesiseefi Jijjirama qilleessaafi kan biroorratti bal'inaan mariyatame. Afrikaan hiyyummaa keessaa bahuuf filanno isheen qabeenya uumamaa ishee fayyadamu, tumsa ardiilee fi naannoo daldala bilisaa cimsuun furmaata waaraa ta'uun himameera.   Hiyyummaafi gufuulee misoomaa waliigalaa Afrikaa keessatti bal’inaan mul’achaa jiran maqsuuf tumsi fi waliin hojjechuun biyyoota Afrikaa hojii boriif jedhamuu hin qabne ta'uu akka qabus yaa'icharratti hubachiifameera. Kanaaf yaadotaa ogeeyyii ogeeyyiin dhiisanii fi ministiroonni irratti mariyatan cimsuun ibsa ejjennoo baasuun yaa'ichi xumurameera. Raawwii Waliigaltee Naannoo Daldala Walaba Afrikaa saffisiisuun, diinagdee dhiibbaa dandamatu ijaaruu, filannoowwan faayinaansii babal’isuu, oomishtummaa qonnaa guddisuufi bu’uuraalee misoomaa irratti hojii invastimantii hojjechuun hojii xiyyeeffannoon itti fufiinsaan hojjetyamuu qabu ta’uu irratti waliigalameera.
Godina Gujii Lixaatti karoora qabameen ol Hidha haaromsaa guddicha Itoophiyaaf deeggarsi birrii miliyoona 6 walitti qabame.
Mar 21, 2023 25
Bitootessa 12/2015 (TOI) : - Godina Gujii Lixaatti karoora qabameen ol Hidha haaromsaa guddicha Itoophiyaaf deeggarsi birrii miliyoona 6 walitti qabamuu Waajjirri Kominikeeshinii Godinichaa beeksise. Guyyaa dhagaan bu'uuraa Hidha Haaromsaa Guddicha Itoophiyaa ka'aame Bitootessa 24 sababeeffachuun boondii birrii miliyoona 2 gurguruuf godinichatti sochiin taasifamaa jirachuu beeksiseera. Godina Gujii lixaatti itti gaafatamtuun waajjira qindeessafi hirmaannaa uummata hidha haaromsa guddicha Itoophiyaa aadde Faanosee Girmaa akka himanitti, Godinichi bara kana hidhichaaf deeggarsa birrii miliyoona 13 walitti qabuuf karoorfatee hojjechaa jira. Haga ammaattis hojii hojjetameen birriin miliyoona 19 walitti qabamuu eeruun, kunis karoora ol birrii miliyoona 6 walitti qabamuu himaniiru. Deeggarsa hidhichaaf walitti qabame keessaa gurgurtaan boondii miliyoona 14.7 yoo ta'u kennaan immoo birrii miliyoona 4.3 kan walitti qabame ta'uu himaniiru. Deeggarsa kanas kan taasisaan hojjetoota , Invastarootaa, daldaltota, Qonnaan bultoota, Horsiisee bultootaafi kutaalee hawaasaa adda addaa ta'uu himaniiru. Kabaja guyyaa dhagaan bu'uuraa hidha haaromsaa guddicha Itoophiyaa itti kaa'amee bitootessa 24/2015 kabajamu sababeeffachuun deeggarsa kana caalaatti cimsuuf hojjetama jirachuu aadde Faanoseen himaniiru. Guyyaa sanatti boondii birrii miliyoona 2 gurguruuf karoorfamuu himaniiru. Jiraatoonni godinichaas deeggarsa gama hundaan hidha haaromsaa guddicha Itoophiyaaf taasisan cimsanii akan itti fufan ta'uu himaniiru.
Viidiyoo
Saayinsii fi teeknooloojii
Galteewwan elektirooniksii sadarkaa isaanii eeggatan gabaa biyya keessaaf akka dhihaatan hojjetamaa jira
Mar 21, 2023 20
Bitootessa 12/2015(TOI) - Miseensaa Komishiinii idil addunyaa Elektiroo- Tekinikaal keessatti hirmaachuun galteewwan elektirooniksii sadarkaa isaanii eeggatan gabaa biyya keessaaf akka dhihaatan hojjetamaa jiraachuu Instiitiyutiin Sadarkaalee Itoophiyaa beeksise. Inistiitiyutii sadarkaalee Itoophiya jalatti kan argamu miseensoota koreen Elektiroo- Tekinikaal Itoophiyaaf leenjii Elektiroonikisiifi tekinolijiiwwan biroon sadarkaa isaanii kan eeggata akka ta'aniif gargaaru kennameefira. Komishiiniin idil addunyaa Elektiroo- Tekinikaal Itoophiyaa dabalatee 170 biyyoota miseensoota kan qabu yoo ta'u Elektironik, Elektirikaaliifi Tekinolojiiwwan biroof akka idil addunyaatti sadarkaa kan kennudha. Itoophiyaatti tekinolojiiwwan sadarkaa idil addunyaan kennameef akka eeggatan ta'uu isaanii kan mirkaneessuu Koreen biyyaalessa Elektiroo- tekinikaal hundaa'uun isaa ni yaadatama. Koreen biyyaalessa Elektiroo-tekinikaal Itoophiyaa miseensoota dhaabbilee adda addaarra walitti dhufan 205 kan qabu yoo ta'u isaan keessaa 34 damee Elektiroonikiifi Elektiroo makanikaal irratti kan bobba'anidha. Daarektarri olaantuu Instiitiyuutii sadarkaalee Itoophiyaa doktar Masarat Baqqalee akka himanitti Biyya keessatti kan oomishamaniifi biyya alaa kan galan meeshaalee Elektiroonikiifi meeshaaleen isaan waliin hidhata qaban qulqullina isaanii kan eeggatan ta'uu qaba. Kanaaf Itoophiyaan miseensa Komishiinichaa ta'uun oomishaaleen sadarkaa isaanii eeggatan akka hojiirra oolaniif sadarkaa baasuun hojjechaa jiraachuu himaniiru. Kunis biyya keessatti kan oomishaman sadarkaa isaanii kan eeggatan akka ta'an gochuu keessatti gahee olaanaa akka qabu himaniiru. Haaluma kanaan Itoophiyaatti kan oomishaman haadni Elektironiik, Tiraanisformarootafi meeshaaleen Elektiromakaanilaaliin sadarkaa isaanii eeggatanii oomishamanii biyya keessatti tajaajilarra oolaa jiraachuu himaniiru. Inistiitiyutichi abbummaan sadarkaa oomishaalee kan baasuu yoo ta'u Dhaabbanni madaalli majaa'ummaa sadarkaalee immoo oomishaaleen kunneen haala sadarkaa baheen dhihaachuu isaanii mirkaneessa.
Yaa’iin bulchiinsa Intarneetii Itiyoophiyaatti taa’ame dhimmoota bulchiinsa Intarneetii idiladdunyaa gama waliingahuutiin bu’aqabeessa akka ture ibsame
Mar 11, 2023 133
Bitootessa 02/2015 (TOI)- Yaa’iin bulchiinsa Intarneetii idil addunyaa Itiyoophiyaan keessummeessite keessummoota keessummeessuu fi dhimmoota bulchiinsa Intarneetii idil addunyaa gama waliingahuutiin bu’a-qabeessa jedhame. Itiyoophiyaan waltajjii hooggantoota olaanoo ‘IGF’ (Internet Governance Forum) Ostiriyaa Viyeenaatti adeemsifamaa jirurratti muuxannoo kana itti aansuun kan qopheessitu Jaappaaniif qooddeetti. Yaa’ii Kanaan hammattummaa dijitaalaa, hubachuu namtolchee, teeknooloojii haaraa, nageenya odeeffannoo marsariirii fi dhimmoota bulchiinsa intarneetii kanneen biroo gama waliin gahuutiin milkooftuu turte jedhameera. Waltajjii hooggantoota olaanoo bulchiinsa Intarneetii Viyeenaatti taasifamaa jiruu fi walgahii koree gorsaa hundagaleessa irratti de’eetaan ministiraa Innoveeshinii fi Teeknooloojii Huriyaa Alii akkaataa Itiyoophiyaan yaa’icha milkooftee itti keessummeessite qoodaniiru. Qaamolee yaa’iin Itiyoophiyaan keessummeessite akka milkaa’u taasisan minister de’eetaan kun galateeffatanii yaa’iin Jaappaanitti adeemsifamu akka milkaa’u hawwiisaanii ibsaniiru. Koreen hooggantoota olaanoo fi gorsaa hundagaleessaa dhaabbilee addaddaa Ostiriyaa Viyeenaatti argaman daawwataniiru. Yaa’iin bulchiinsa Intarneetii 17ffaa Itiyoophiyaatti kan qophaa’e yoo ta’u, yaa’iin bulchiinsa Intarneetii 18ffaa baatii Onkoloolessaa dhufu Jaappaan Tookiyootti akka adeemsifamu beekameera.
Inistiitiyuutonni lama Yunivarsiitii saayinsii fi teeknooloojii waliin hojjechuuf waliigaltee mallatteesse
Mar 10, 2023 123
Bitootessa 01/2015 (TOI) – Inistiitiyuutiin misooma industirii albuudaa fi inistiitiyuutiin ji’ooloojikaalii Itiyoophiyaa yuunivarsiitii Saayinsii fi teeknooloojii Adaamaa waliin hojjechuuf sanada waliigaltee mallatteessan. Daarektarri olaanaa inistiitiyuutii misooma industirii albuudaa doktar Guutaa Laggasaa, daarektarri olaanaa inistiitiyuutii ji’ooloojikaal Itiyoophiyaa doktar Dajanee Hayilamaaramii fi pirezidaantiin itti aanaa Yuunivarsiitii saayinsii fi teknooloojii Adaamaa doktar Alamuu Disaasaa waliigalticha walii mallatteessaniiru. Waliigaltichi qorannoowwan damee albuudaa bu’a qabeessa gama taasisuu, misooma humna namaa fi damee teeknooloojiin gamtaan hojjechuuf kan dandeessisudha jedhameera. Pirezidaantiin itti aanaa Yuunivarsiitii saayinsii fi teknooloojii Adaamaa doktar Alamuu Disaasaa waliigaltichi qorannoo fi qu’annoo, teeknooloojii fi gabbisa dandeettii humna namaa irratti dhaabbilee kanneen gamtaan hojjechuuf akka dandeessisu himaniiru. Haala walfakkaatuun Inistiitiyuutiin misooma Industirii Albuudaa dhaabbata misooma galteewwan industirii Itiyoophiyaa waliin hojjechuuf waliigaltee mallatteessaniiru. Daarektarri olaanaa Inistiitiyuutii Misooma Industirii albuudaa doktar Guutaa Laggasaa gamasaaniin, waliigalteen kun hojiiwwan damee albuudaa bu’aqabeessa taasisuuf hojjetaman teeknooloojii fi misooma humna namaatiin kan deeggarudha jedhan. Damee Kanaan oomishaa fi oomishtummaa guddisuu, biyyoota ollaa waliin dorgomaa ta’uuf qorannoo fi qu’annoo taasisuufis akkasuma. Inistiitiyuutiin Ji’ooloojikaal Itiyoophiyaa laaboraatoorii albuudaa fi tajaajiloota biroorratti damee albuudaa deeggaraa akka jiru wayita kana ibsameera.
Ispoortii
Piriimer Liigii Beetkiingii Itiyoophiyaatiin magaalaan Arbaa Miinci magaalaa Walqixxee waliin nitaphatu
Mar 9, 2023 188
Guraandhala 30/2015 TOI) – Sagantaa torbee 16ffaa Piriimer Liigii Beetkiing Itiyoophiyaatiin magaalaan Arbaa Minci magaalaa Walqixxee waliin nitaphatu. Taphni kilaboota lamaanii guyyaa keessaa sa’aatii 11tti Istaadiyeemii Dirreedawaatti nitaphatama. Magaalaan Arbaa Minci taphoota Liigichaa 15amma ammaatti taphateen sadii mohatee al afur mo’atameera, al saddet ammoo walqixa baheera. Taphoota 15’n goolii 18 lakkoofsiseera, gooliin 20 ammoo ittigaleera. Haala Kanaan qabxii 17’n sadarkaa 14ffaa qabatee sadarkaa gadi bu’aa keessatti argama. Magaalaan Arbaa Minci taphoota liigichaa walitti aanan shan Kanaan dura taphateen altokko qofa mo’ate. Al tokko mo’atameera, alsadii ammoo walqixa baheera. Morkataansaa magaalaan Walqixxee taphoota piriimer Liigii amma ammaatti taphateen al shan mo’ateera, alshan ammoo mo’atameera, alshan ammoo walqixa baheera. Taphoota 15niin goolii 18 galcheera,gooliin 17 itti galeera. Qabxii jahaan sadarkaa 12ffaarra jira. Magaalaan Walqixxee taphoota Liigichaa walitti aanan shan taasiseen al tokko qofa mo’ate. Al lama mo’atameera,al lama walqixa baheera. Taphni garee lamaanii Guraandhala 23 bara 2015 taphatamuun kan irra ture yoo ta’u rooba cimaa Dirreedawaatti roobeen dirreen manca’uusaatiin taphni kun har’a akka taasifamu koreen naamusaa fi dorgommii murteessuunsaa nibeekama. Oduu walfakkaatuun taphoota torbee 16ffaa kaleessa taphatamaniin magaalaan Bahaardaar Itiyoo-elektiriik goolii 3 fi 1’n akkasumas magaalaan Adaamaa Faasiil Kanamaas goolii 2 fi 1’n mo’ataniiru.
Eegumsa naannoofi haala qilleensaa
Godina Harargee lixaatti biqiltuuwwan ganna dhufu sagantaa ashaaraa magariisaan dhaabaman miiliyoona 368 qophaa’aa jiru
Mar 17, 2023 61
Bitootessa 08/2015 (TOI) - Godina Harargee lixaatti biqiltuuwwan ganna dhufu sagantaa ashaaraa magariisaan dhaabaman miiliyoona 368 qophaa’aa akka jiran waajjirri qonnaa fi qabeenya uumamaa godinichaa beeksise. Itti aanaa ittigaafatamaa waajjirichaa obbo Aliyyi Daadhii TOI’f akka ibsanitti, qophii amma ammaatti taasifameen biqiltuuwwan miiliyoona 368 ol qopheessuudhaan karoorarraa dhibbantaa 80 milkeessuun danda’ameera. Qophiin biqiltuu kun gandoota 495 aanaalee godinichatti argaman 15 keessatti fi buufataalee biqiltuu mootummaatti hojjetamaa akka jiru dubbataniiru. Godinichatti waggoota dheeraaf biqiltuu haaraa qopheessuu mannaa kan ture qofa fayyadamuun akka mul’atu itti gaafatamaa itti aanaa kun ibsaniiru. Haala Kanaan godinicha aanaalee hedduu keessatti muka ciruu fi lafti duwwaatti hafuun mudatee akka ture yaadataniiru. Kan darberraa barachuun sagantaan ‘ashaaraa magariisaa’ erga jalqabamee asitti ummata hirmaachisuun jijjiirama fiduun danda’ameera jedha. Kaayoon olaanaa hojii misooma sululaa hirmaannaa ummataan hojjetame kun naannoo magariisa uffisuu ta’uu ibsaniiru.   Hojii misooma sululaa godinichatti hojjetameen lafa heektaara kuma 288 caalurratti hojiin misooma sululss hojjetameera jedhan. Biqiltuuwwan qophaa’aa jiran Maangoo, Avokaadoo, Giishxaa fi Temirii akkasumas mukoota misooma bosonaaf oolanii fi nyaanni loonii keessatti argamu. Biqiltuuwwan waggoota darban gaarren muka malee hafanii fi lolaan haqaman irratti dhaabaman akka gaariitti qabachuusaanii ibsanii, iddoowwan bosonni deebi’etti bineensonni bosonaa deebi’aa akka jiran dubbataniiru. Biqiltuuwwan Kanaan dura sagantaa ashaaraa magariisaatiin godinichatti dhaabaman keessaa dhibbantaan 88 qabachuusaanii mirkaneessaniiru. Namoonni miiliyoona 1 ol biqiltuu dhaabuurratti kan hirmaatan yemmuu ta’u, sagantaan biqiltuu dhaabuu kun lafa heektaara kuma 200 irratti ni adeemsifama jedhaniiru.
Qabeenya uumamaa eeguun qonna ammayyeessuuf hundi qindoominaan hojjechuu qaba- pirezidaantiinaannoo Gaambeelleeobbo Umood Ujuluu
Feb 11, 2023 188
Guraandhala 4/2015 (TOI)- Naannoo Gaambeellaatti kunuunsaa fi itti fayyadama qabeenya uumamaa egeree fooyyessuun qonna ammayyeessuuf hundi qindoominaan hojjechuu akka qabu pirezidaantiin naannichaa ob. Umood Ujuluu hubachiisan. Misoomni sululss baatiiwwan bonaa godinichaa godina Sablammii Nuweer aanaa Makkootyitti har’a ifatti jalqabameeera. Pirezidaant Umood wayita kanatti akka jedhanitti, Kunuunsaa fi itti fayyadama lafa, bishaanii fi qabeenya bosonaa naannichaa fooyyessuun wabii nyaataa mirkaneessuuf hundi qindoomee ciminaan hojjechuu qaba. Hojiiwwan kunuunsaa fi itti fayyadama qabeenya uumamaa waggoota darban hojjetamaniin rakkoo lafti qullaatti hafuu fi manca’a bosonaa gama ittisuutiin hojiileenjajjabeessoo hojjetamuu dubbataniiru. Kanaaf lafa qullaatti hafe gara duriitti deebisuun wabii nyaataa mirkaneessuuf hojiin misooma sululaa cimee akka itti fufu ibsaniiru. Milkaa’ina hojiiwwan sululaa baatii bonaa jalqabame kanaaf qaamoleen hooggansaa sadarkaa hundarra jiran kutannoon hojjechuu akka qabu hubachiisaniiru. Bulchaan godina sablammii Nuweer ob. Boot Teer gamasaaniin hojiilee misooma sululaa cimsuun hojiin wabii nyaataa mirkaneessuu hojii ijoo qaamolee qooda fudhattoota hundaa ta’uu akka qabu dubbataniiru. Hijiin misooma sululaa baranaa sadarkaa naannootti aanaa keenya aanaa Makkooyitti jalqabamuusaatiin gammachuu qaban ibsanii bu’aqabeessummaasaatiif ummata qindeessanii akka hojjetan ibsaniiru. Baatii bonaa baranaatiin sululoota 124 lafa heektaara kuma 60 olirratti hojiilee eegumsa biyyoo fi bishaaniirratti hojjechuuf karoorfamee gara boqonnaa hojiitti seenamuusaa kan ibsan ammoo itti gaafatamaa biiroo qonnaa fi qabeenya uumamaa ob. Ajaak Uchaalaa ti. Hojiileen misooma sululaa kan adeemsifaman idilee fi pirojektootaag gargaaramuun ta’uu kan ibsan itti gaafatamaan kun kanaanis ummanni kuma 120 ol akka hirmaatu nieegama jedhaniir. Sagantaan sosochii misooma sululaa guyyaa kana jalqabame baatii tokkoof akka turu Ob. Ajaak ibsaniiru. Sagantaa jalqabsiisa misooma Sululaa irratti hooggantoonni olaanoo naannoo, godinaa fi aanaa akkasumas ogeeyyonni argamaniiru.
Godina Arsii Lixaatti sagantaa ashaaraa magariisaa ganna dhufuuf biqiltuun miiliyoona 200 qophaa’aa jira
Feb 8, 2023 177
Guraandhala 01/2015 (TOI) - Godina Arsii Lixaatti sagantaa ashaaraa magariisaa ganna dhufuuf biqiltuun miiliyoona 200 qophaa’aa akka jiru waajjirri qonnaa godinichaa ibse. Waajjirichatti gaggeessaan garee qabeenya uumamaa fi eegumsa naannoo ob. Umar Ejeree TOItti akka himanitti, biqiltuun kunneen gogiinsa dandamachuu fi ciidha tursiisuun oomishtummaa kan dabalanidha. Bara kana biqiltuuwwan miiliyoona 200 ol qopheessuuf karoorfamee hojjetamaa akka jiru ibsaniiru. Godinichi bokkaa gannaa roobu kuusuuf daagaa, boollii fi hojiin eegumsa biyyoo fi bishaanii kanneen biroo hojjechaa akka jiru ibsanii, sagantaan biqiltuu dhaabuu baatii Eblaa irraa kaasee akka adeemsifamu eeraniiru. Biqiltuuwwan qophaa’an xaa’ummaa lafaa kan dabalamanii fi nyaata looniif kan oolan sanyii addaddaa yoo ta’an, kunis hojiilee gogiinsa damdamachuuf hojjetamaa jiran keessaa isa tokkodha jedhaniiru. Biqiltuuwwan kunneen qophaa’aa kan jiran buufataalee biqiltuu godinichatti argaman kuma 3 fi 225 fi qonnaan bultootaan akka ta’e ibsaniiru. Sagantaan ashaaraa magariisaa ganna dhufuuf biqiltuuwwan biyya keessaa kanneen akka Waddeessaa, gaattiraa, muka gurraachaa, birbirsaa fi kanneen biroo qophaa’aa akka jiran beeksisaniiru. Sagantaa ashaaraa magariisaan waggaa darbe biqiltuuwwan dhaabbatan miiliyoona 146 keessaa kunuunsa taasifameen dhibbantaan 85 qabachuusaa ibsaniiru. Biqiltuu dhaabuun ala tajaajilaaf amma oolanitti kunuunsi barbaachisaan akka taasifamudubbataniiru.
Baay’inaan Kan Dubbifaman
Komishiniin Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Federaalaa 'Appilikeeshinii' namoonni eeruu kennaniifi ragaa kennaan itti fayyadamuu danda'an ifa godhe.
Mar 3, 2023 365
Guraandhala 24/2015(TOI) - Komishiniin Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Federaalaa guyyaa har'aa 'Appilikeeshinii' namoonni eeruu ittiin kennaniifi ragaa ittiin eeraan fayyadamuu danda'an 'Public Feedback System' jedhamu ifa godhe. Komishinichi Bulchiinsa Nageenya Odeeffannoo waliin ta’uun Appilikeeshinii kana akka hojjete eerameera. Appichi afaanota biyya keessaa shaniin tajaajila kan kennu ta'uun himaeera. Komishinarri Komishinii Naamusaa fi Farra Malaammaltummaa Federaalaa Dooktar Saamu’eel Urqatoo akka jedhanitti, komishinichi hojiiwwan jijjiramaa hojjechaa jiru milkeesuuf teeknooloojiiwwan fayyadamaa jiraachuu ibsaniiru. Appilikeeshinichi hojii kan ariifachiisuufi haleellaa fi sodaachisaa ragaa eertootaa fi odeeffannoo kennitootarra gahu kan ittisu ta'uu himaniiru. Kana hordofuun hawaasni karaa appilikeshinii 'Public Feedback System'' yaada kennuudhaan itti gaafatamummaa biyyaalessaa isaa ba'uu qabu gaafataniiru. Daarektarri Olaanaa Bulchiinsa Nageenya Odeeffannoo Obbo Solomoon Sookaa akka jedhanitti, appilikeeshinii kana haleellaa saayibarii eegumsii cimaan kan taasifamuuf ta'uu himaniiru. Waajjira Ministira Muummeetti deetaan dhimmoota Kaabinee obbo Tasfaayee Dhaabaa akka jedhanitti, malaammaltummaa ittisuuf dhaabbanni tokko qofaan hojjetee milkaa'uu hin danda'u. Kanaaf lammileen hunduu miira itti gaafatamummaa qabuun malaan maltummaa ittisuuf hirmaachuu qabu jedhaniiru.
Tajaajilli oduu Itiyoophiyaa Marsariitii Afaan Faransaayii fi Tigreetiin odeeffannoo qaqqabaa taasisu jalqabsiise
Mar 4, 2023 327
Guraandhala 25/2015 (TOI)- Tajaajilli Oduu Itiyoophiyaa marsariitii haaraa odeeffannoowwan biyya keessaa fi idil addunyaa afaan Faransaayii fi Afaan Tigreetiin qaqqabaa taasisu jalqabsiise. Hojii raawwachiisaan olaanaa dhaabbatichaa Ob. Seeyfee Darribee fi Itti aantuu hojii raawwachiiftuuejensii nageenyaa weebii infoormeeshinii Tigisti Haamiid marsariitii haaraa kana hojii jalqabsiisaniiru. Sdministireetariin marsariitii dhaabbatichaa Heenook Abiyyi sirna jalqabsiisaa kanarratti akka jedhanitti, marsariitiin haaraan afaanota addaddaan odeeffannoowwan qulqullina walfakkaatuun qaqqabsiisuu akka danda’utti kan hojjetamedha. Marsariitiin biraandii dhaabbatichaarratti hundaa’uun qophaa’e kun gama qulqullina odeeffannoo fi nageenyummaanis amansiisaa ta’ee tajaajila akka kennu karaa ejensii nageenya weebii infoormeeshinii hojjetamuusaa ibsaniiru. Marsariitiin kun afaan Ingilizii, Arabaa, amaaraa,fi afaan Oromoo Kanaan dura ittiin hojjetamaa ture dabalatee dhiheenya akka haaraatti kan jalqaban Afaan Faransaayii fi Tigree dabaluun tajaajila akka kennu taasifamee akka hojjetame beeksisaniiru. Hojii raawwachiisaa olaanaa Tajaajila Oduu Itiyoophiyaa Ob. Seeyfee Darribee akka jedhanitti, TOI;n hojiiwwan dhimmoota biyyaa Itiyoophiyaa ijaaran hawaasa addunyaaf beeksisan hojjrchaa jira. Marsariitiin haaraan amma ifoome kaayyoo kana raawwachiisuuf kan deeggarudha jedhanii, amansiisummaa fi nageenyummaansaa eegamee tajaajila ammayyaa kennuu akka dandeessisu ejensii nageenya weebii infoormeeshinii hojjetamuusaa dubbataniiru. Fuula duras TOI’n hojiiwwan ejensii nageenya weebii infoormeeshinii waliin ta’uun misooma damee kanaa n hojjetu cimsee akka itti fufu dubbataniiru. Daarektarri itti aantuu muummee ejensii nageenya weebii infoormeeshinii Tigisti Haamiid gamasaaniin dhaabbannisaanii hojiiwwan nageenya dhaabbilee sabquunnamtii eegsisuuf dandeessisan hojjechaa akka jiru ibsaniiru. TOI waliinis rakkoolee quunnamuu danda’an qolachuuf waliin hojjechuurra darbee fuula duras dhimmoota biroorratti hojiiwwan hariiroo qaban guddisan akka cimsan ibsaniiru. Itti gaafatamtoonni olaanoo fi ogeessonni dhaabbilee lamaanii sagantaa jalqabsiisaa marsariitii kanarratti argamaniiru.
Gabaasa addaa
Balaa ibiddaa Finfinneefi Buraayyuutti mudateen qabeenyaa birrii miliyoona 2.9 ta'urraa miidhaan gaheera.
Jan 24, 2023 209
Amajji, 16/2015(TOI) - Komishiniin hooggansa balaa ibiddaa fi sodaa balaa Finfinnee balaa kaleessa magaalaa Finfinneefi Buraayyuutti Balaa ibiddaa mudateen qabeenyaa birrii miliyoona 2.9 ta'urraa miidhaan gahuu beeksise. Komishinichi qabeenyaa birrii 258 baasu balaa kanarraa baraaruun akka danda'amees beeksiseera. Daarektarri hariiroo hawaasaa komishinichaa obbo Gululaat Geetaneehe akka TOItti himanitti kaleessa galgala sa’aatii 4:48 irratti Kutaama magaala Lammii Kuraatti sababa balaa Elektirikiin gamootti ibiddi qabtee qabeenya birrii miliyoona 1.6tti tilmamamuu barbadeeseera. Hojjettoonni balaa tasaa 40 poolisii magaalaa Finfinnee fi hawaasni naannoo waliin ta’uun qabeenya birrii miiliyoona 148tti tilmaamamu balaa ibiddaa kanarraa baraaru danda'uus himaniiru. Balaa kanaan hojjettoota balaa tasaa sadii fi namoota biroo 7 irraa miidhaan salphaa gahuu himaniiru. Haaluma walfakkatuun kaleessaa galgala sa'aatii 3:55 irratti Kutaama magaalaa Gullee aanaa 5 naannoo buufata Konkolaataa konkolaataa geejjiba ummataa qaxxaamura biyyaa irratti ka'een qabeenyi birrii miliyoona tokkootti tilmaamamu barbadaa'uu ibsameera. Akka daayreektarri hariiroo hawaasaa kun jedhanitti, hojjettoonni balaa tasaa sagal Poolisii Federaalaa Itoophiyaa fi hawaasni naannoo waliin ta’uun balaa ibiddaa kana dhaamsaniiru. Gama biraatiin kaleessa galgala sa'aatii 10:46tti magaalaa Buraayyuutti warshaa huccuu Chaayinaa Shufenia jedhamu keessatti balaa ibiddaa sababa elektirikiin mudateen qabeenyi Birrii kuma 300tti tilmaamamu barbadaa'uu himaniiru. Balaa ibiddaa kana dhaamsuuf carraaqqii guddaa taasifameen qabeenyi birrii miiliyoona 100tti tilmaamamu balaarra hambisuun danda'umuus himaniiru. Obbo Gululaat lammiileen fi dhaabbileen ergaa of eeggannoo komishinichi yeroo yeroon erguun balaa ibiddaa fi balaa tasaa ittisuuf sirnaan hojiirra oolchuu akka qaban dhaamaniiru. Hawaasni balaan akkasii yeroo mudatu sarara bilbilaa bilisaa 939 bilbili; Bilbila 0111555300 ykn 0111568601 bilbiluun beeksisuu akka danda'us hubachiisaniiru.
Tajaajila Oduu Itiyoophiyaa
2015