Ebla 24/2016(TOI) - Jilli hoggantoota hojii olaanoo mootummaa itti aanaa Ministira Muummee obbo Tamsgeen Xuruneen durfamu magaalaa Bahaar Daar gale. Itti aanaan Ministira Muummee obbo Tamasgeen Xurunee ergaa karaa miidiyaa hawaasummaa isaanii qoodaniin haadha Haroo Xaanaa, buufata odolaalee hedduu, bakka argama fincaa'aa Xiis Abbaay, bakka gahumsa tursitoota hedduu fi teessoo mootummaa naannoo Amahaaraa kan taate magaalaa Bahaar Daar galleerra jedhaniiru. Jilli itti aanaa ministira Muummee obbo Tamasgeen Xuruneen durfamu buufata Xiyyaara idil addunyaa Bahaar Daar yeroo gahuu pirezidaantiin naannichaa fi kantiibaan magaalichaa akkasuma hawaasni simannaa taasiseefira.

Ebla 23/2016(TOI) - Jilli hoggantoota olaanoo magaalaa Finfinnee Kantiibaa Adaanech Abeebeen durfamu Humna Qilleensaa FDRI daawwate. Jilichi mooraa Qajeelcha Humna Qilleensaa Itoophiyaa Bishooftuutti argamu keessatti hojiilee misoomaa hojjetamaa jiran daawwateera. Humni Qilleensaa Itoophiyaa Itoophiyaanoota hunda kan boonsu dhaabbata jabaa ta’uu Aadde Adaanach ibsaniiru. Ajajaa Olaanaan Humna Qilleensaa Itoophiyaa Letanaan Jeneraal Yilmaa Mardaasaan hojiilee misoomaa sagantaa Maaddii Guutuun dhaabbtichi hojjetaa jiru daawwachiisuu ragaan Waajjira Kantibaa Magaalaa Finfinneerraa argame ni mul’isa.

Ebla 23/2016(TOI) - Itoophiyaatti nageenya fi misooma waaraa mirkaneesuuf marii fi waliigaltee waloo walitti fufinsa qabu uumuun barbaachisa jedhan Ministirri Nageenya Binnaalif Andu'aalem. Waltajjiin marii Manneen maree Federaalaa fi Naannolee leenjii fi jalqabiin sosochii dhimmoota bu'uura ijarsa biyyaa irratti xiyyeeffate geggeeffama jira. Waltajjii Ministeerri nageenyaa qopheesse kanarratti miseensoonni mana maree bakka bu'oota uummataa fi Federeeshinii akkasuma miseensoonni manneen maree naannolee hirmaachaa jiru. Kaayyoon waltajjii kanas adeemsa ijaarsa biyyaaf hirmaannaa hundaa cimsuu akkasuma naannoleen walitti dhufeenyaa fi qindoomina jiru gabbisuun nageenyaa fi misooma waaraa mirkaneessuudha jedhameera. Ministirri Nageenya Binnaalif Andu'aalem sirna banisa waltajjichaarratti haasaa taasisaniin qaamoleen seera baastoonni federaalaa fi naannolee dirqama seeroota baasuufi raawwii isaa hordofuu akka qaban yaadachiisaniiru. Adeemsa nageenyaa fi misooma biyyaa waaresuu qindoominaa fi hirmaanaa qaama hundaa kan gaafatu waan ta'eef haala kanaan hojjechuu qabna jedhaniiru. Itoophiyaatti nageenya fi misooma waaraa mirkaneesuuf marii fi waliigaltee waloo walitti fufinsa qabu uumuun barbaachisaadha jedhaniiru.

Pirezidaantiin naannoo Amaaraa obbo Araggaa Kabbadaa muudama laatan Ebla 22/2016(TOI) -Pirezidaantiin naannoo Amaaraa obbo Araggaa Kabbadaa hoggansa olaanaa Paartii Sosochii Amahaaraa(Abin) kan ta'an obbo Malkaamuu Tsaggaayee hogganaa Biiroo Aadaa fi Turizimii naannichaa gochuun muudan.

Ebla 22/2016 (TOI) – Ministirri Ministeera Dhimma Alaa Ambaasaaddar Taayyee Atsiqasillaaseen bakka buutuu addaa barreessaa olaanaa fi Somaaliyaatti Itti Gaafatamtuu ergama deeggarsaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii Kaatiriiyoonaa Laang waliin mari’ataniiru. Itoophiyaan naannawichatti nageenyaa fi tasgabbiin akka jiraatu murannoo olaanaa qabaachuu Ambaasaaddar Taayyeen mirkaneessaniiru. Kaatiriiyoonaan Laang gama isaaniin, Somaaliyaatti nageenyii fi tasgabbiin akka jiraatu gumaacha olaanaa Itiyoophiyaan taasiifteef galateeffataniiru. Qaamoleen lamaan yeroo itti aanu haala naannawichatti nageenya mirkaneessuun danda’amurratti mari’achuu ragaan Ministeera Dhimma Alaarraa argame ni mul’isa.

Ebla 21/2016(TOI) -Elsalvaadoor imbaasii ishee Finfinneetti banachuufi jedhame. Jilli ministira dhimma alaa Elsaalvaadoor Elkisaandiraa Hil Tinooriin durfamu ministira dhimma alaa Itoophiyaa ambaasaaddar Taayyee Atsiqasilaasee waliin mari'ateera. Ministiroonni lamaan marii isaaniin dhimmoota hariiroo biyyoota lamaanii fi tumsa waltajjiiwwan hedduu cimsuu irratti yaada wal jijjiraniiru. El Salvaador Afriikaatti Imbaasii ishee lammaffaa Finfinneetti banuuf murteessuu ishee ministirri dhimma alaa biyyattii beeksise. Ambaasaaddar Taayyeenis kanaaf mootummaan Itoophiyaa guutummaatti akka isaan deeggaru mirkaneessaniirifiru. Odeeffannoon Ministeera Dhimma Alaa irraa argame akka mul’isutti, biyyoonni lamaan tumsa barnootaa, qonnaa, ispoortii fi dameelee adda addaa irratti qaban cimsuuf marii dandeesisu taasisaniiru.

Ebla 21/2016(TOI) -Mootummaan Tarsimoo I-komeersiif xiyyeeffannoo kennee kan raawwachiisu ta'uu Itti aanaan Ministira Muummee obbo Tamasgeen Xurunee beeksisan. Itti aanaan Ministira Muummee obbo Tamasgeen Xurunee wixinee Tarsiimoo Daldala I-komeersii Biyyaalessaa qaama Tarsiimoo Dijitaalaa Itoophiyaa ta’e irratti waltajjii marii taasifamu eegalchiisaniiru. Waltajjii kanarrattis haasa taasisanii tarsiimoon daldala I-koomersii biyyaalessaa xiyyeeffannoo guddadhaan mootummaan hojiirra kan oolu ta’uu ibsaniiru. Kaayyoon tarsiimoo kanaa inni guddaan caraa teeknooloojii dijitaalaa jiru hundaa fayyadamuun carraa hojii uumuu fi galii sharafa alaa guddisuun guddina hunda galeessaa fi itti fufiinsa qabuuf haala mijeessuu akka ta’es beeksisaniiru.

Ebla 21/2016(TOI) - Itoophiyaan guddina dinagdee tasgabbawaa qormaata hundaa injifatee fi hojii rifoormii dinagdee oomishitummaaf dursa kenneen ibsamti jedhan Ministirri Muummee FDRI doktar Abiy Ahimad. Hojii Komishinii Marii Biyyaalessaatiin hoogganamu keessatti marii fi araarri fedhii fi abdii nagaa qabnu cimsaa jiras jedhaniiru. Ministirri Muummee Doktar Abiy Ahimad akka ibsanitti, barnoota dhaqqabamaa taasisuu fi dargaggoota humneessuun Itoophiyaan hojii haaraa miliyoona lama uumuuf akka karoorfatte ibsaniiru. Sochiiwwan akka ashaaraa magariisaa humna ibsaa hundaan gahuu, ce'umsa dijitalaa fi kununsa qabeenya uumamaa irratti akka xiyyeeffattu himaniiru. Itoophiyaan Waldaan Misooma Idil Addunyaa deeggarsa ardichaaf taasisu cimsee akka itti fuftu gaafachuu odeeffannoon midiyaa hawaasummaa Ministira Muummee doktar Abiy Ahimad irraa argame ni mul'isa.

Ebla 21/2016(TOI)- Ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad fi garee jilaasaanii yaa’ii guutama 21ffaa waldaa misooma addunyaa (IDA) irratti argamuuf Naayiroobii dhaqaniiru. Yaa’ichi waldichi deeggartoonnii fi qaamoleen tumsitootaa deeggarsa maallaqaa misooma Afriikaa xiyyeeffannoo dursi kennamuuf agarsiisuu fi hubanna akka argatu gochuuf kan akeekkate yoo ta’u kanneen deeggarsa maallaqaa dhihessan bara waldichaa 21ffaatti deeggarsa taasisan dabaluuf cimsanii akka ilaalan hubachiisuuf kan kaayyeffatedha. Waajjirri ministira muummee akka beeksisetti deeggarsi kun gufuuwwanii fi carraalee gaarii misooma Afriikaa sirriitti keessummeessuuf baay’ee barbaachisaadha.

Ebla 18/2016(TOI)- Akkaadaamiin ga’ooma hooggansaa Afriikaa akkaadaamii biizinasii idil addunyaa Chaayinaa waliin hojjechuuf waliigaltee Mallatteesse. Pirezidaantiin akkaadaamii ga’ooma hooggansaa Afriikaa obbo Zaadiig Abrihaa fi pirezidaantiin akkaadaamii biizinasii idil addunyaa Chaayinaa(AIBO) Suun zoon Giih waliigalticha mallatteessaniiru. Waliigaltichi dhaabbileen lamaan gabbisa dandeettii hooggansaarratti waliin hojjechuuf akka isaan dandeessisu ibsameera. Pirezidaantiin akkaadaamii ga’ooma hooggansaa Afriikaa obbo Zaadiig Abrihaa, akkaadaamichi Itiyoophiyaatti dandeettii hooggansaa gabbisuuf dhaabbilee idil addunyaa addaddaa waliin hojjechaa akka jiru dubbataniiru. Kun ammoo muuxannoowwan idil addunyaa gara Itiyoophiyaa fiduun hooggantoota ga’umsa qaban horachuuf nigargaara jedhan. Akkaadaamiin biizinasii idil addunyaa Chaayinaa (AIBO) dhaabbata barnootaa fi leenjii ministeera barnootaa rippaabiliika ummata Chaayinaa jalatti argamudha.

Ebla 18/2016(TOI)- Baatiiwwan sagal darban hojmaata badaan walqabatee hojjettoota 244 irratti tarkaanfiin fudhatamuusaa tajaajilli immigireeshinii fi lammummaa beeksise. Tajaajilichi kana kan jedhe raawwii hojii baatii sagalii mana maree bakka bu’oota ummataatti koree dhaabbataa dhimmoota seeraa fi haqaaf wayita dhiheessetti. Dhaabbatichi kenniinsa tajaajilaa ammayyeessuun gaaffilee lammiileef deebii hatattamaa fi si’ataa kennuuf hojiilee addaddaa hojjechaa akka jiru ibseera. Qaamolee nageenyaa waliin ta’uun hojjettoota faddaaltota walii walitti hidhachuun hojii seeraan alaarratti bobba’anii argaman 244 fi faddaaltota seeraan alaa 30 irratti tarkaanfiin fudhatamuusaa gabaasa isaatiin agarsiiseera. Gama biraatiin lammiilee biyya alaa karaa addaddaa Itiyoophiyaa dhufanii hojii isaaniif hin eeyyamamne irratti bobba’anii fi sanada seera qabeessaa hinguunne adabamanii biyyasaaniitti akka deebi’an taasifamuun himameera.

Ebla 18/2016(TOI)- Manni maree magaalaa Finfinnee ya’ii idilee 3ffaa bara hojii waggaa sadaffaa adeemsisuu eegaleera. Manni marichaa yaa’ii guyyaa tokko turuun gabaasa hojii bulchiinsichaa baatii sagalii bara bajataa 2016 kantiibaa magaalaa Finfinnee Adaanech Abeebee dhiheessanirratti akka mari’atu ibsameera. Danbiin naamusaa miseensota mana maree Finfinnee fi labsii bajata dabalataa bara 2016 bulchiinsa magaalichaa irratti mari’achuun niraggaasa jedhameetu eegama. Hojiileen misooma kooriidaraa, ijaarsota bu’ura misoomaa, hojiileen misoomaa namarratti xiyyeeffatan, qaqqabiinsa tajaajiloota hawaasummaa, dhaala leemataa, carraa hojii uumuu, kenniinsa tajaajilaa fooyyessuu, ijaarsa dhaabbilee fi rakkoolee bulchiinsa gaarii furuu baatilee sagalitti bulchiinsa magaalichaatti hojjetamanii fi hojiileen raawwataman biroorratti akka mari’atamu ni’eegama.

Ebla 17/2016(TOI) - Itoophiyaan walitti dhufeenya Intarpol waliin qabdu caalaatti cimsuuf fedha kan qabdu ta'uu Poolisii Federaalaa Itoophiyaatti Itarpool Biyyaalessaa Poolsii Federaalaa fi Qajeelchi Tumsa Poolisii Idil-Addunyaa beeksise. Poolisiin Fedeeraalaa, Itoophiyaa Konfiraansii Waggaa Interpool Idil-addunyaa irratti hirmaachaa jira. Konfiraansiin kun Firaansi Magaalaa Liyoonitti taa’amaa jira. Konfiraansicha irratti Hogganaan Iterpool Biyyaalessaa Poolsii Federaalaa fi Qajeelcha Tumsa Poolisii Idil-Addunyaa Gargaaraan Komishinaraa Dajanee Baqqalaa hirmaachaa jiru. Gargaaraan Komishinaraa Dajanee Baqqalaa konfiraansichaan cinaatti qindeessitoota pirojektii babal’ina tajaajila interpoolii waliin mari’ataniiru.

Ebla 17/2016(TOI) – Gamtaan ‘BRICS’ shoora dhaabbilee hawaasaa siviilii biyyoota miseensotaatti argamanii muuxannoo waljijjiiruu fi faayinaansiin cimsuuf carraa akka uumu abbaan taayitaa dhaabbilee hawaasa siviilii ibse. Abbaan taayitaa dhaabbilee hawaasaa siviilii Itiyoophiyaa ogeessota hawaasa siviilii gamtaa ‘BRICS’ Ruusiyaarraa dhufanii fi hawaasa siviilii addaddaa waliin mari’achaa jira. Ittaanaan daarektara olaanaa abbaa taayitaa dhaabbilee hawaasa siviilii obbo Faasikaawu Mollaa wayita kana, mootummaan waggoota jijjiiramaa darbanitti dhaabbilee hawaasa siviiliif xiyyeeffannoo olaanaa kennuun riifoormii bal’aa taasisuusaa ibsaniiru. Haala Kanaan fooyyessa seeraa taasisuun dhaabbileen hawaasa siviilii ijaarsa sirna demokiraasii fi misooma biyyaa waliigalaa keessatti qooda guddaa akka bahan haalli mijataan uumamuusaa kaasaniiru. Itiyoophiyaan miseensa ‘BRICS’ ta’uunshee fayyadama fayyadamummaa gama hundaa mirkaneessuu fi dhaabbilee hawaasa siviilii cimsuuf carraa mijataa ta’uu dubbataniiru. Itiyoophiyaan walitti hidhamiinsa Ruusiyaa fi biyyoota miseensota biroo Waliin qabaattuun dhaabbileen hawaasa siviilii muuxannoo bal’aa akka taasisanii fi humna faayinaansii dabalataa akka qabaatan carraa akka uumu himaniiru. Gamtaan ‘BRICS’ biyyoota 10 kan ofkeessaa qabuu fi dinagdee addunyaa harka 37 akkasumas lakkoofsa ummata addunyaa harka 45 kan ofkeessaa qabu hammattoo tumsaa isa guddaa ta’uunsaa nibeekama. Biraaziil, Ruusiyaa, Hind, Chaayinaa fi Afriikaan kibbaa hundeessitoota ‘BRICS’ yoo ta’an, Itiyoophiyaa, Saa’udii Arabiyaa, emereetonni Araba Gamtoomanii, Gibxi fi Iraan barana gamtichatti makamaniiru.

Ebla 17/2016(TOI)-Godina Wallagga Bahaa aanaa Sibuu Siree iddoowwan agaloo Talamaa fi Komssaa akkasumas godinichatti aanaa Waayyuu Tuqaa bakka addaa makkoo jedhamanitti duula guyyootaaf taasifameen garee shororkeessaarra miidhaan namaa fi meeshaa qaqqabuunsaa ajajaan kutaa waraanaa ajaja jiddugaleessaa koloneel Abbaayneh Asmaamaawu ibsan. Koloneel Abbaayneh akka ibsanitti, yeroo ammaa gareen shororkeessaa rukuttaa raayyaa jala dhaabachuu dadhabee kaan du’ee kaan madaa’uurra darbee booji’amaa kan jiru yoo ta’u hidhattoonni Shanee 17 ajjeefamaniiru. Kilaashiin 19, Matirayyasiin 01 fi rasaasonni hedduun raayyaa kutaa waraanaa harka galuu odeeffannoon raayyaa ittisaarraa argame ni’eera.

Ebla 17/2016(TOI)- Ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad ministira muummee Liibiyaa Abdulhamiid Aldabaabiyaa waliin mari’atan. Ministirri muummee doktar Abiyyi Ahimad ergaa fuula marsariitiisaaniirratti dabarsaniin ministira muummee Liibiyaa Abdulhamiid Aldabaabiiyaa simachuu kootti gammadeera jedhaniiru. Marii kanaanis nagaa fi tasgabbii qaxanaa, tumsa dinagdee, waljijjiirraa humna namaa fi dhimmoota fedhii waloo biroo kaafneerra jechuun ibsaniiru.

Ebla 16/2016 (TOI)- Ministirri muummee Liibiyaa Abdulhamiid Al-dabaayibaa Itiyoophiyaatti daawwannaa hojii taasisuuf Finfinnee dhufaniiru. Ministirii muummee kun buufata Xiyyaaraa idil addunyaa Boolee wayita gahan ministirri dhimma alaa ambaasaaddara Taayyee Atsqasillaasee simataniiru. Ministirri muummee Liibiyaa Turtii Itiyoophiyaatti taasisaniin hooggantoota mootummaa olaanoo waliin dhimmoota biyyoota lamaanii, afriikaa fi idil addunyaarratti nimari’atu jedhamee akka eegamu odeeffannoon ministeera dhimma alaarraa argame nimul’isa.

Ebla 16/2016 (TOI) - Itoophiyaan yaa'ii misooma Faayinaansii idil addunyaa 4ffaa Hagayya dhufu geggeeffamu ga'umsaan qopheessuuf qophii taasiisaa jiraachuu Ministirri Dhimma Alaa Ambaasaaddar Taayyeen Atsiqasillaaseen beeksisan. Ministirri Ministeera Dhimma Alaa Ambaasaaddar Taayyee Atsiqasillaaseen Itti Aantuu Barreessituu olaantuu Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii Amiinaa Mahaammad waliin mari'ataniiru. Marii isaaniin Itoophiyaan yaa'ii misooma Faayinaansii idil addunyaa 4ffaa ga'umsaan qopheessuuf qophii taasiisaa jiraachuu ibsaniirui Marii isaaniin dhimmoota hariiroo waloo Itoophiyaa fi dhaabbaticha gidduu jiruu fi dhimmoota dursi laatamuufi qaburratti mari'achuu ragaan Ministeera Dhimma Alaarraa argame ni mul'isa.

Kabajamoo ummattoota biyya keenyaa, Itiyoophiyaan seenaa mootummaa bara dheeraa keessatti garaagarummaa siyaasaa, waldhabdee fi walitti bu’insoota karaa nagaa, marii fi waldhaggeeffachuun karaa seeraahiikuuf muuxannoo hinqabdu. Akka carraa ta’ee siyaasni keenya siyaasa yeroo hunda zeeroo irraa jalqabudha. Biyya keenyatti kan barame kan humnaan mo’atee aangoo qabate, humnaan mo’amee amma aangoo gadhiisutti aadaa siyaasaa hunda walitti qabee to’atuu fi kan barbaade itti raawwatudha. Mootummaan jijjiiramaa aangoo kan qaqbate humnaan miti. Kun aadaa siyaasaa haaraadha. Aadaan siyaasaa karaa nagaa boqonnaa siyaasaa haaraa kana cimsu ammoo filannoo demokiraatawaan fudhatama ummataa argatee mootummaa hundeessuun agarsiiseera. Kana malees hooggantootaa fi miseensota paartilee siyaasaa addaddaa gaggeessaa mootummaa gochuun ramaduu, Itiyoophiyaan mana waloo keenyaa ta’uushee raga ba’eera. Cehumsi siyaasaa karaa nagaa qoti galma miti. Galmoota biroo milkeessuuf meeshaadha malee. Adeemsa yeroo ammaa sirreessuun qofa rakkoon Itiyoophiyaa hinfuramu. Cabiinsota seenaa keessatti dhaalle suphuun dirqama ta’a. Cabiinsota seenaa kanneen suphuuf furmatonni sadii kaa’amaniiru. Rakkoo siyaasaa ture marii biyyaalessaan hiikuu, rakkoo siyaasaa bara dhihoo ammoo haqa cehumsaa fi haaromsaan sirreessuu. Haala qabatamaa Itiyoophiyaa keessatti mootummaan tokko filannoo injifatee aangoo qabatus dhimmoonni kophaa murtee kennuu hin dandeenye, marii biyyaalessaa fi hunda hammate barbaadan ni jiru. Sagaleen kun erga dhaga'amee walakkaa jaarraa lakkoofsiseera. Garuu hanga yeroo dhiyootti yeroo mootummaan jijjiiramaa dhufetti dhageettii hin arganne. Mootummaan jijjiiramaa yaada kana fudhachuu qofa osoo hnta’iin dhaabbata walabaa kana mijeessu hundeesseera. Itti gaafatamaa dhaabbata kanaa ta’uun komishinaroonni walaba ta’an muuxannoo fi gahumsa bal’aa qaban ni muudamaniiru. Komishinaroota kunneen marii biyyoolessaa hunda hammate akka gaggeessan seeraan aangoon kennameeraaf. Kana bu’uura godhachuun qooda fudhattoota waliin mari’achuun adeemsichi maal fakkaachuu akka qabu malaa fi hojimaata bal’aa qopheessaniiru. Yeroo ammaa kana akkaataa mala Komishiniin Marii Biyyaalessaatiin qophaa’een godinaalee 10 fi bulchiinsa magaalaa lama keessatti hirmaattoota adeemsa marii kana irratti hirmaatan tokkoon tokkoon aanaa irraa adda baasuun hojii xumuree jira. Tokkoon tokkoon naannoo keessatti hojiin baayyee cimaan hojjetameera. Caasaa hoggansa gadii irraa kaasee hawaasa hirmaachiseera. Haala kanaan lammiileen adeemsa marii kanarratti hirmaatan godinaalee 679 keessaa hanga ammaatti hirmaattonni kuma 12 fi 294 adda baafamaniiru. Haalli kun ummata abbaa dhimmaa giddu galeessa godhata. Mala ajandaa fi furmaatni gubbaa irraa gadi fiduu qofa osoo hin taane, hawaasa keessaa bahanii mariidhaan gara giddu galeessatti kan dhufanidha. Torban muraasa booda komishinichi waltajjii marii sadarkaa naannootti gaggeessuu ni eegala jedhamee eegama. Akkasumas, naannolee filannaan hirmaattotaa hin raawwatamne lama keessatti yeroo dhiyootti filannoo hirmaattotaa ni xumurama. Yaa’iin Marii Biyyaalessaa Hammataa baay’ee eegamaa ture yeroo gabaabaa keessatti ni gaggeeffama jedhamee abdatama. Carraa dhaloota keessatti al tokko argamtu kana osoo hin qisaassin olkaasaa, deeggaraa, rakkoolee Itiyoophiyaan jturaniif furmaata akka fidu hundi keenya gahee keenya bahuu qabna. Sababa hinmalleen carraa kana qisaasnee rakkoo keessa of tursiisuun dhaabbachuu qaba. Inni lammataa haqaa ce’umsaati. Seenaa Itiyoophiyaa keessatti yeroowwan adda addaatti miidhaa, hookkaraa fi sarbamiinsi mirga bu’uuraa mudachaa tureera. Kun taatee seenaa biyyoota biroo keessatti mul’atudha. Akkaataa adeemsa keenya amma ammaatti qaamni humnaan mo’ate aangoo qabate, yakkamaa fi balleessaa jedhee namoota biroo balaaleffata; ni adabama. Adeemsi kun haqa hin fidu. Xiiqii,gabbii fi haaloo bahuu fida malee. Maraan martoon quuqqaa fi haaloo bahuu seenessa miidhamummaa wiirtuu siyaasaa kan ta’e kanaafi. Maraanmartoo kana cabsuuf haqni cehumsaa filatamaa isa tokkodha. Kanaaf ammoo hammattoon imaammataa adeemsi haqa cehumsaa ittiin qajeelfamu ragga’eera. Qophiin imaammatichaa muuxannoo idil-addunyaa qaamolee dhimmi ilaallatu hirmaachise irratti kan hundaa’edha. Adeemsa wixinee imaammataa duraa qofaan waltajjiiwwan galtee walitti qabuu naannoo 60 fi biyyoolessaa 20tti gaggeeffameera. Kaayyoon imaammatichi sirna bulchiinsaa fi hojiirra oolmaa haqaa ce’umsaa diriirsuun nagaa, araara, olaantummaa seeraa, haqaa fi dimokiraasii itti fufiinsa qabu mirkaneessuudha. Kaayyoo kana galmaan ga’uuf tooftaaleen haqaa ce’umsaa kanneen akka qorannoo fi himannaa yakkaa, dhugaa barbaaduu, araara, dhiifama haalduree, beenyaa fi haaromsa dhaabbilee biyya keenya keessatti hojiirra oolu. Akkuma beektan heerri keenya biyya keenya keessatti mootummaan ala humni hidhate hin hayyamu. Mirga mootummaa keessaa tokko aangoo addaa fayyadamuudha. Garuu cabiinsa siyaasaa biyya keenya keessatti dhaalle irraa kan ka’e humni hidhate uumameera. Nageenyi keenya itti fufiinsa akka qabaatu gochuuf humnoonni hidhatan kunneen hidhannoo hiikkachuun adeemsa haaromsaatti makamuu qabu. Adeemsa marii biyyoolessaa irrattis hirmaachuudhaan dhimma siyaasaa isaanii hiikuu ni danda’u. Kanaafis komishiniin haaromsaa hundeeffameera. Kaayyoon isaas hidhannoo hiikkachuu, gareewwan hidhatan tasgabbeessuu fi hawaasa keessatti deebi’anii makamuudha. Hojii haaromsaa kana galmaan gahuudhaan siyaasni keenya adda waraanaa irraa gara minjaalaatti, bosona irraa gara galmaatti akka deebi’u gochuu qabna. Tooftaalee kana haala bu’a qabeessa ta’een hojiirra oolchuun marsaa hamaa keessaa bahuu qabna. Araarsummaa, dhiifama, beenyaa, fi haqaan ilaalamuu fi gara fuulduraatti tarkaanfachuu danda'uu qabna. Milkaa’ina kanaaf lammiileen Itiyoophiyaa hundi dammaqinaan fi bu’a qabeessa ta’een hirmaachuu qabu. Mootummaan hojiirra oolmaa imaammata haqaa ce’umsaa adeemsa marii biyyaalessaa waliin akka walsimu gochuun itti gaafatamummaa isaa ni ba’a. Rakkoolee biyyoolessaa keenya turan marii biyyaalessaa fi haqaa ce’umsaatiin utuu hiiknu, qormaata walitti bu’iinsaa fi waraanaa irra aanuuf mala siyaasaa karaa nagaa filachuu qabna. Kanaafidha lola waggaa lamaaf kaabaa keessatti gaggeeffamaa ture walii galtee nagaadhaan hiikuuf kan barbaadame. Seenaa Itiyoophiyaa keessatti waldhabdeen sivilii fi waraanni irra deddeebiin uumamee jira. Waraana kana keessatti akka biyyaatti kasaaraa guddaan nurra gaheera. Sababni kanaas shaakala siyaasaa waldhabdee marii fi waliigalteen furuu baay’ee waan hin qabneef. Kan barre awwaala diina keenyaa irratti siidaa ijaaruu dha. Waliigaltee Nagaa Piriitooriyaa gocha kana jijjiire. Aadaa furmaata siyaasaatiin waraana xumuruu fide. Waliigaltee nagaa kun murtoo bilchaataa fi kutannoo qabuun seenaa nama mo’ataa fi mo’amee aariidhaan dhaloota dhufuuf dhaalchisuu dhiisuudha. Filannoo kana hordofuun dhiiga dhangala’uu fi walitti bu’iinsa dhaabuu dandeenyeerra. Naannoo Amaaraa, Affaarii fi Tigraayitti hojiin ijaarsa deebisanii dhaabuu fi deebisanii bayyanachiisuu eegalameera. Haala gargaarsi namoomaa gufuu malee Tigraay dhaqqabuu danda’u uumneerra. Waliigaltee nagaa mallatteeffamee guyyaa booda mootummaan waliigaltee nagaa jalatti dirqama isaa irra darbee amantaa uumuu fi nagaa eeguuf tarkaanfiiwwan barbaachisoodha jedhee amane walduraa duubaan fudhateera. Aaragalfiin fi bu’aa Waliigaltee nagaa kanaan hanga ammaatti argame akkuma jirutti ta’ee ammas hojiin hojjetamuu qabu jira. Keessattuu akka waliigaltee kanaatti hidhattoonni adda bilisa baasaa ummata Tigraay hidhannoo hiikkachuu qabu. Dhimma naannoowwan gaaffii eenyummaa fi daangaa bulchiinsaa qaban furuuf kallattii kaa’ame hojiirra ooluu qaba. Warra waraanaan buqqa’an deebisuu fi qubsiisuuf hojiin eegalame xumuramuu qaba. Dogoggora darbe irraa barachuu dhiisuun dogoggora jalqabaa hojjechuu caalaa hamaadha. Dogoggora isaanii kanaan duraa irraa osoo hin baratiin hundi keenya warra har’as rakkoo wal fakkaatu uumuu itti fufan of adabadhaa jechuu qabna. Sababni isaas, obsa booda bu’aa hamaa seera kabachiisuu seenaa keenya dhiyoo irraa barachuu qabna. Mootummaan bu’uuraalee misoomaa fi tajaajilli addaan citee ture suphuu fi deebi’ee jalqabuuf ciminaan hojjechaa jira. Naannoo Tigraay keessatti sochii faayinaansii fi diinagdee haala mijeessuuf maallaqa guddaa baasee jira. Gaheen bu'aa nagaa guddaa waan ta'eef mootummaan madaa haquuf hojii eegame caalaa hojjechaa jira. Garuu kun itti gaafatamummaa mootummaa waan ta'eef akka sodaatti fudhatamuu hin qabu. Akkuma Waliigaltee Piriitooriyaa keessatti ibsame, akkuma Heera keenya keessatti tumametti nuti akka sabaatti Humna Ittisaa tokko qofa qabaanna. Naannoleen sadarkaa naannootti seera kabachiisuuf poolisii fi milishaa isaan barbaachisu bira darbee waraana hidhatee fi gurmaa’e qabaachuu hin danda’an; Ta'uu hin qabu. Haaluma kanaan hidhannoo hiikkachuu fi adeemsi kanaan walqabatu akkaataa karoora Komishinii Riifoormiitiin saffisaan hojiirra ooluu qaba. Obboleeyyan/obboleettonni keenya keessattuu dargaggoonni gara dirree waraanaatti kan oofan finxaaleyyii fi waldhabdee uumuun ni mala. Mootummaan haala kana gama tokko qofaan hin ilaalu. Sochiin isaanii seeraan ala waan ta’eef qofa humnaan qofa furmaata argachuu akka hin qabne hubata. Kanaaf mootummaan hidhattoota daandii diigumsaa irraa deebi’anii hawaasatti makamuun jireenya nagaa geggeessuu barbaadan hunda simachuuf fedhii qaba. Eeyyamamummaa fi fedhii qabatamaa hojiif qabu naannoo adda addaatti agarsiiseera. Naannolee Benshangul Gumuz, Amaaraa fi Oromiyaa keessatti hidhattoonni kuma kudhaniin lakkaawaman harka kennataniiru. Isaan kun leenjii haaromsaa fudhatanii hawaasatti akka makaman taasifameera. Kanas karaa Komishinii Haaromsaa naannolee waliin qindoominaan cimsuu itti fufna. Sababa kanaan jaarsoliin fi abbootiin amantaa tattaaffii kana akka deeggaran waamicha goona. Gama tokkoon hojiiwwan furmaata waaraa fidan kana raawwachuu itti fufna, hojiiwwan yeroo ammaa nagaa fi tasgabbii ummataa kabaju raawwachuu keenya itti fufna. Ilaalchi siyaasaa gara jabeessa akkasumas fedhiin yakka gurmaa’ee fi saamichaa naannoo tokko tokkotti mul’achaa jira. Hojiilee nagaa ummataa baadiyyaas ta’e magaalaa booressan kana to’achuuf mootummaan hojii bal’aa hojjechaa jira. Kutaan hojii kanaa dhaabbilee seera kabachiisan fooyyessuudha; Qindoomina isaanii fi walitti dhufeenya ummata waliin qaban cimsuu dha. Kebelewwan baadiyyaa fi gandoota keessatti jiraattonni naannoo nagaa naannoo eeguuf sirnaan leenjii ni kennamaaf. Gama kanaan naannolee tokko tokko keessatti jalqabni gaariin jira. Biyya bal’aa fi baay’ina ummataa qabdu kan akka Itoophiyaaf milishoonni biyya keessaa fi dhaabbileen nagaa eegsitoota gargaaraa biroo nagaa fi tasgabbii naannoo eeguu keessatti gahee olaanaa qabu. Qaamni hojii kanaa tokko dhaabbilee seera kabachiisan fooyyessaa, Qindoominaa fi walitti dhufeenya ummata waliin qaban cimsuu dha. Jiraattonni naannawaa gandootaa fi mandaroota baadiyyaa keessa jiraatan naannoo eeguuf sirnaan leenjii ni kennamaaf. Gama kanaan naannolee tokko tokko keessatti jalqabni gaariin jira. Biyya bal’aa fi baay’ina ummataa qabdu kan akka Itiyoophiyaaf milishoonni biyya keessaa fi dhaabbileen nagaa eegsitoota gargaaraa biroo nagaa fi tasgabbii naannoo eeguu keessatti gahee olaanaa qabu. Kana malees humnoota poolisii naannoo irra deebiin gurmeessuu fi hunda galeessa cimsuun aangoo heera mootummaatiin kenname sirnaan akka raawwatan taasifamaa jira. Milishoota naannoo fi poolisii naannoo waliin qindoominaan ijaarsi dhaabbilee fi haaromsi itti fufiinsa qabu taasifamaa jira, Poolisiin Federaalaa itti gaafatamummaa nagaa fi seera biyya keessaa eeguuf qabu akka ba’u taasisa. Dhaabbilee seera kabachiisan kanneeniin ala balaan yoo jiraate Raayyaan Ittisa Biyyaa nagaa eeguu fi seera kabachiisuu dirqama isaa bahaa jira. Qaamoleen nageenyaa fi qindoominni ummataa gosa kanaa jiraachuu irraa kan ka’e aangoo mootummaa naannichaa kuffisee aangoo humnaan naannoo Amaaraa dhuunfachuu barbaade kaayyoo isaa akka hin milkoofne taasifameera. Hojii seera kabachiisuutiin mootummaa naannoo fi sirna heera mootummaa baraaruun danda’ameera. Naannoo Oromiyaatti sochiin humnoota hidhatee godinaa tokko tokko keessatti babal’achaa turee fi amala aanaalee tokko tokko to’achuu duubatti deebi’ee jira. Haalli nageenyaa fi tasgabbii naannoo Beenishaangul Gumuz keessattis haalaan fooyya’ee jira. Addis Ababaa fi magaalota gurguddoo biyyattii biroo keessatti karoora humnoota haleellaa shororkeessummaa adda addaa raawwachuuf karoorfatan fashaleessuun danda’ameera. Hojiin hojjetame barbaachisaa ta’us gahaa miti. Saamicha gurmaa’ee fi garee yakkamtoota siyaasaan kaka’umsa qaban bu’a qabeessa ta’een to’achuu qabna. Kana gochuufis hojiin eegalame caasaan seera kabachiisuu fi nageenyaa cimaa fi bu’a qabeessa ta’e qabaachuun itti fufa. Gama kanaan hirmaannaa fi gargaarsi ummataa murteessaadha. Gareen sababoota fi sossobbiin adda addaa saamaa, saamichaa fi butaa jiru xumuramuu qaba. Gareen dhaabbilee hawaasummaa fi diinagdee qarshii hiyyeessaan ijaaraman diigu dantaa eenyuuyyuu hin tajaajilu. Ummanni qaamolee seera kabachiisan waliin tumsuun olaantummaa seeraa kabachiisuu qaba. Caasaaleen siyaasaa fi bulchiinsa naannoo tokkoon tokkoon isaanii itti gaafatamummaa isaanii inni jalqabaa seera kabachiisuu malee warra kaan eeguu akka hin taane hubachuu qabu. Gama tokkoon hojii seera kabachiisuu fi nagaa fi tasgabbii eegsisuu raawwachaa jirra. Gama biraatiin buqqaatota deebisuun taasifamuu qaba. Sababni isaas nagaa fi tasgabbiin sirna yeroo namoonni tasgabbaa'an uumaman waan ta'eef. Biyya keenya keessatti sababoota adda addaatiin ummanni qe'ee isaa irraa buqqa'aa jira. Lammiileen kunneen kaampii keessaa bahanii gara qe'ee isaaniitti deebi'uu qabu. Dhaabbataan qubatanii jireenya idilee keessa qubachuu qabu. Mootummaan kun dhugoomsuuf ciminaan hojjechaa kan ture yoo ta’u, ammas hojii bal’aa hojjechaa jira. Fakkeenyaaf naannoo daangaa Somaaliyaa fi Oromiyaa, akkasumas naannoo Geede’oo keessatti lammiilee buqqa’an guutummaatti gara ganda isaaniitti deebisuun mana jireenyaa akka argatan taasifameera. Walitti bu'iinsa kutaa kaabaa biyya keenyaa keessatti mudateen akkasumas akkoo nageenyaa naannoo Oromiyaa fi Amaaraa keessatti mudateen lammiileen qe'ee isaanii irraa buqqa'anis ni mul'ata. Buqqaatonni kun gara qe'ee isaaniitti akka deebi'aniif hojjechaa jirra. Hoggantoonni naannoo Amaaraa fi Oromiyaa waliin hojjechuun namoonni hedduun dahannoo irraa gara qe'ee isaaniitti akka deebi'an taasisaniiru. Adeemsa kana keessatti gamtaa fi walitti dhufeenya cimaa duraan hawaasa keessa ture arguun danda’ameera. Ollaan isaanii buqqa’an akka deebi’aniif naannoo hundatti gaaffiin cimaan jira. Simannaan hawaasni naannoo namoota biyyaa baqatanii deebi'aniif godhan garaa nama nyaata. Kaaba biyya keenyaa keessatti fakkeenyaaf naannoo Raayaa fi Alamaatti lammiileen qe'ee isaanii irraa buqqa'an hedduun isaanii mootummaa osoo hin eegin gara qe'ee isaaniitti deebi'aniiru. Adeemsa kana keessatti dhimma buqqaatota akka ajandaa siyaasaatti fayyadamuu kan barbaadan akka jiran mul’ateera. Buqqaatonni yoo deebi'an ajandaa iyyanni fi mormii keenya ni fashalaa'a jedhanii sodaatu. Humnoonni kunneen ololaafi doorsisa fayyadamuun namoonni baqatan gara qe’ee isaaniitti akka hin deebine taasisa. Yeroo tokko tokko buqqaatonni akka hin deebine humna illee itti fayyadamu. Mootummaan itti gaafatamummaa naamusaa fi seeraa qabuun lammiileen buqqa’an gara qe’ee fi mana jireenyaa isaaniitti akka deebi’an hayyamuu itti fufa. Hojiin naannolee waliin eegalamees ni cimsa. Nagaa fi tasgabbii booressuuf, buqqaatonni akka hindeebine gochuu fi sochii misoomaa gufachiisuuf meeshaalee itti fayyadaman keessaa odeeffannoo jallaa, dogoggoraa fi summii tamsaasuun isa tokko. Akkuma beekamu guddinni teeknooloojii qunnamtii carraa fi balaa fida. Bara waldhabdee fi dorgommii toora interneetii kana keessatti. Dhaabbileen fi sirnoonni jiran qormaata hamaa ni mudatu. Haala kanaan biyyoonni dantaa saba isaanii eegsisuuf waan danda’an hunda nitaasisu. Haala yeroo sirriitti hubachuun, rakkoo kana akkaimuitti irra aanuu akka dandeenyu sirritti hubachuun yoo hin sochoone balaan isaa guddaadha. Gama kanaan bu’a qabeessa ta’uuf tokkummaan keessoo murteessaadha. Biyyi guddittii akka Itiyoophiyaa yoo tokkummaa keessoohinqabaanne addaan qoodamti. Akka biyyaattis ta'e akka ummataatti kaayyoo tokkoof yoo waliin dhaabbanne yeroon biyya keenya ol kaasuuf carraa gaarii fida. Yoo qoqqoodamne jiraachuun biyyaa balaadhaaf saaxilama. Kanaafuu, daataa dhufu filachuu, madaaluu fi fooyyessuun barbaachisaa dha. Diinonni keenya, kan nuti lafa irratti injifanne, qilleensarra akka dhufan hayyamuu hin qabnu Kanneen hunda kan raawwannu jalqaba nagaa waaraa, karaa nageenya waaraa badhaadhina waaraa mirkaneessuudha. Galmi keenya akka mootummaatti yeroodhaaf tasgabbii karaa gabaabaa, gubbaa gadi haaromsa waliin dhufu miti. Nagaa waaraa dha. Nagaan waaraa lola dhabuu qofa miti. Nagaa hin raafamne kan qajeelfamaa fi sirna irratti hundaa’eedha. Dandeettii fi sirni Walitti bu’iinsaa fi waliigaltee dhabuu karaa nagaa fi seera qabeessa ta’e jiraachuudha. Innis waa’ee bu’uuraa hubachuun, madaa durii fi madaa seenaa irra aanuun gara fuulduraatti tarkaanfachuu danda’uudha. Nagaa waaraa fi badhaadhina waaraa kana fiduuf aadaan siyaasaa haaraan barbaachisaadha. Mariin biyyoolessaa hunda hammate, haqaa ce’umsaa fi hojiiwwan haaromsaa hojiirra oolmaa kanaaf meeshaalee ijoodha. Akkuma namni hundi beeku sirna mootummaa fi dimokiraatawaa hunda hammate ijaaruuf qajeelchaa jirra. Tattaaffiin kun bu’a qabeessa ta’uuf garuu tarkaanfiin mootummaa qofti gahaa hin ta’u. Paartiin biyya bulchaa jiru aadaa siyaasaa haaraa galchuuf jechaa jira - waliin haa hojjennu, haa gorsinu, dhimma biyya keenyaaf furmaata waliin haa barbaannu. Gariin mootummaa kuffisnee humnaa fi qawween aangoo yoo hin qabanne jechaa jiru. Tattaaffiin keenya daandii faallaa akkasiitiin eegale milkaa’uu hin danda’u. Aadaa jaarraa 18ffaa gara jaarraa 22ffaatti baatanii deemuun abaarsa malee jijjiirama miti. Waraanni hunda keenya kasaarsa. Nagaan hunda keenya bu'aa argamsiisa. Waa'ee waraanaa abbootii keenya irraa dhaga'aa guddanne. Nuuf gahaadha. Dhaloota keenya keessattillee waraanni cimaan lama sadii darbeera. Garuu dhaloota dhufuuf badhaadhina malee madaa dhaaluu hin qabnu. Warraaqsa bara 1966 eega waggoottan shantamaaf haala siyaasa ammayyaa Itiyoophiyaa arginee walakkaa jaarraa lakkoofsiseera. Maraanmartoon isaan hin gadhiifne, garuu ammallee achi jiru. Kan darbe irraa barannee, haala keenyaa fi haala yeroo keenyaa hubannee, mul’ataa fi ajandaa mataa keenyaa qabannee gara fuulduraatti tarkaanfachuu qabna. Dhaloota kanaaf ajandaan waggaa shantamaa nagaa waaraa fi badhaadhina waan ta’eef. Mana maree nageenyaa biyyaalessaa Ebla 16 bara 2016 Finfinnee

Ebla 15/2016 (TOI)- Itti aanaan Ministira Muummee obbo Tamasgeen Xurunaa Fooramiin Magaalota Afrikaa Fulbaana dhufu Finfinneetti gaggeeffama jedhan. Waltajjiin Marii baniinsaa fi hubannoo uumuu Koree Olaanaa Qindeessituu Fooramii Biyyaalessaa Magaalota Afrikaa gaggeeffameera. Itti aanaan Ministira Muummee Obbo Tamasgeen Xurunaan akka ibsanitti, mata duree “Ajandaa 2063-Guddina Waaraa Magaalotaa ce’umsa Afrikaaf” jedhuun Fooramiin Magaalota Afrikaa Fulbaana bara dhufuu Finfinneetti gaggeeffama. Guyyaa har’aas koreen olaanaan qindeessituu Fooramichaa waltajjii marii gaggeessuu ibsaniiru. Itoophiyaan akka biyyaa seena qabeettitti, hundeessituu Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii fi Gamtaa Afrikaa keessaa tokko ta’uu eeruun, magaalonni kuma 1 fi 500 ol ni hirmaatuun kan eegamu waltajjii fooramichaa qopheessuuf itti gaafatama Afrikummaa ishee bahachuuf qophii ta’uu waltajjicharratti ibsamuu himaniiru.