"Sanyii kaleessaa, firii har'aa, nyaata boruu!"

Yeroon wanti tokko itti uumamee fi beekamu garaagarummaa qabaachuu danda’a Mucaan gadameessaa tokko uumamee baatiiwwan booda ulfa ta’ee mul’ata. Akkasumas daa'ima ta'ee dhalachuuf yeroo dabalataa fudhata. Mucaan dhalate guddatee guddata, namummaa fi amala isaa guutummaatti kan beekamu waggoota booda qofa. Iccitiin jireenyaa guddaan guddinni har'aa ulfaa fi daa'ima kaleessa hin mul'anne keessa dhokatee jiraachuu isaati. Gochaa fi sirreeffamni har’a godhame eenyummaa fi bu’aa boruu bocuu fi sirreessuu akka danda’u dhugaa abdii namatti horudha.

Sanyiiwwan midhaanii fi margaa lafa qonnaa keessa kan jiraatan yoo ta’u, yeroon itti guddatanii fi mul’atan adda adda. Mukti sanyii keessa jiraata. Akkuma biyyee, qilleensa, ifaafi kunuunsa argatu, eenyummaan isaa guutuun adeemsa yeroo keessatti ni mul’ata. Akkuma sanyii baayoloojii kamiyyuu sanyii yaada hawaasa keessatti dhaabame guddachuu fi guddachuu, daraaruu fi firii godhachuu fi naannoo namootaa qabatamaa ta’uuf yeroo dheeraa fudhata. Kanaafidha wanti hin mul’anne akka waan hin jirreetti fudhachuu, ykn wanti sun yeroo mul’atu akka uumameetti fudhachuu illee dogoggora ta’eef.

Keessattuu jijjiiramni sirnaa gaariis ta’e hamaa yeroo gabaabaa keessatti hin mul’atu; Hin ulfaatu. Yaadonni jijjiiramaaf ka’umsa ta’an namoota dhuunfaa keessatti uumamu. Akka aadaa fi tartiiba. Eenyummaan hawaasichaa aadaa ta'uuf baroota fudhata. Ciccituu fi hambaan jijjiiramaa lamaan isaaniiyyuu daddarbiinsa dhalootaatiin beekama. Dhimmichi yaada namoota dhuunfaa irraa ka’ee akka imaammata, tarsiimoo fi karooraatti yommuu hojiirra oolu, suuta suutaan shaakala, akkaataa jireenyaa, amala fi amala ta’a. Akkuma weerara muraasni irraa eegaluun baay'ee daddarbu. Naannoo tokko irraa eegalee biyya ga'a. Warra adeemsa jijjiirama kana hubachuu hin dandeenyeef; Warra jalqabbii fi guddina sirnaan hin hubanneef jijjiiramni uumamu hundi tasa waan ta’eef rifannoota hawaasaa fida.

Bu'aan qormaata dhiyeenya mana barumsaa sadarkaa lammaffaa tibbana kenname kanaaf fakkeenya gaarii ta'a. Qorannoo fi falmii hedduu booda bu’aan sirna qorannoo giddugaleessaa kan gowwoomsaa fi saamicha barreeffamaa haalaan hir’isuuf hojiirra oole iyya ummataa kaaseera. Lakkoofsi barattoota gaaffilee dhibbantaa shantamaa fi isaa ol deebisuu danda’an baay’ee xiqqaadha. Haalli manneen barnootaa kumaatamaan lakkaa'aman barattuu tokkollee fudhachuu hin dandeenye uumame. Kunis rakkoo qulqullina barnootaa fi rakkoo keessa jirru nutti agarsiise. Amma maalummaa rakkinichaa sirriitti hubannee arginus rakkoon jiru kan mul’atu malee kan uumame miti.

Cabbiin sirna barnootaa akkaataa barsiisonni itti qacaramanii leenji’anii barattoota har’a qoramanii barsiisan, imaammataa fi kallattii sirna barnootaa guutuu fi dhimmoota biroo hedduu waliin kan walqabatu yoo ta’u; Bu'aa imala dheeraa waggoota kurnan darban keessa deemneeti. Har’a midhaan rakkinaa yoo haamnullee sanyii biyyee tuqee biqiluu erga jalqabee baroota lakkoofsiseera. Kana waliin dhugaa tokko beekuu qabna; Akkuma rakkoon sun halkan tokkotti hin mudanne, furmaanni isaas halkan tokkotti dhufuu hin danda’u. Rakkoo barnootaa firii har'aa argine kana duubatti deebisuuf yeroo dheeraa fi gatii guddaa fudhata. Caccabni akkasii damee tokko qofa keessatti rakkoodha jedhanii yaaduun dogoggora. Akkuma damee barnootaa keessatti qoqqoodinsa qabnu damee siyaasaa, dinagdee, hawaasummaa, haqaa fi nageenyaa irrattis qoqqoodinsa yeroo dheeraa qabna. Liqiin itti fufiinsa fi bu’aa hin ilaalle, raawwiin pirojektii gadhee, qisaasama fi hanna, kufaatii dhaabbilee, seeneffama siyaasaa garmalee qoqqoodinsa fi sabboonummaa garmalee, qormaata dhaabbilee amantaa fi dhaabbilee hawaasummaa keessatti, dadhabina hariiroo alaa, caccabuu safuu fi duudhaa fi kkf . Waggoota kurnan darban muraasa keessatti kan guddatanii fi babal’ataniiru. Caccabni kun sirna barnootaatiin yoo furmaata hin arganne, osoo hin ibsamin hafuu fi madda rakkoolee dachaa ta’uu danda’a.

Qonnaan bulaan tokko sanyii facaasuun dura, marga lafa jala awwaale hin fakkaatin illee, marga maasii keessaa buqqisee rakkisa. Bishaan fi xaa’oo sanyii gaariif dhangala’u erga guddatanii qisaasessanii booda rakkoo guddaa fidan. Kanarraa kan ka’e qonnaan bulaan sun humna buqqisuu fi marga baasuuf baasu caalaa kaffala, yeroo margaa deebi’ee hojjechuuf dirqama. Kanaafidha hawaasni keenya beekumsa yeroo dheeraa keessatti guddifate irratti hundaa'uun "yoo qottee marga qabate deebi'a" kan jedhu. Margi siyaasaa fi hawaasummaa kaleessa akka biyyaatti hin balleessine hanga waan hin jirre fakkaatutti hojii isaanii dhoksee jira.

Waggoota kurnan darban keessatti rakkinicha ukkaamsaa fi humnaan haguugnee, waan hin jirre fakkaatus, seeneffama qoqqoodinsa fi sabboonummaa daangaa darbe dhaalnee jirra. Har’a yeroo bilisummaan madaalawaa jirutti, kutaa dhugaa rakkinichaa argineerra. Dhaabbileen nageenyaa fi haqaa keenya sirnaan kan hundeeffamanii fi dandeettii fi dheerina sirrii kan hin qabne yoo ta’u, haala sodaachisaa fi abbaa irree keessatti akka saree rifeensa maashaa ulfaataa qabuutti jiraatu turan. Garuu haala bilisummaa fi dimokiraasii keessatti yeroo qoramanii caccabni isaanii mul’ate. Diinagdeen malaammaltummaadhaan rakkachaa turee fi dhiibbaa liqiitiin kan caccabde yoo ta’u, lakkoofsa agarsiistota guddinaatiin harka rukutamee; Waan liqii qabdan kaffalaa yeroo jedhamu, haala jireenyaa ummataa fooyyessuu yommuu dadhabu, gaaffii hojii barbaaddotaa guutuu yoo dadhabe, maalummaa dhugaan caccabni sun ni saaxilama. Rakkoon jiru hundee gadi fagoo ta’us; Jiddugaleessi isaanii kan calaqqisiifame yoo ta’u, sirnichi bilisummaa wal bira qabamee yeroo qoratamu kan ba’edha. Bakka bilisummaan hin jirretti, bakka namni hundi ukkaamfamee sodaadhaan cufamee jirutti rakkoon illee akka faayaatti ilaalamuu danda’a. Garuu dhugaan jiru hundee keessoo isaa lafa qotee toora ijaaree ilkaan guddisee jiraachuu biyyaa dhaabuuf ture.

Gama sirna barnootaa waggoota hedduu darbaniif haala itti deemnee fi bu'aa isaa amma hubachuu kan dandeenyu ta'us, ammas rakkoo kana fooyyessuuf hojii guddaatu ​​nurra jira. Rakkoo jiru waan beeknuuf qofa har'a hiikna jechuu miti. Sirna diinagdee fi siyaasaa keenya keessattis hojiin wal fakkaataan nu eega. Daangaa dhaabbilee siyaasaa fi hawaasummaa keenyaa, kan gaaffii dimokiraasii fi bilisummaatiin gufachaa argine argaa jirra. Dandeettiin carraa hojii uumuu fi liqii kennuu dadhabina sirna dinagdee keenyaa ifatti nutti agarsiiseera. Maalummaa rakkoo har'aa sirriitti hubannus, rakkoon sun har'a akka hin mudanne yaadnee, madda furmaataa kan ta'e dhaloota har'aa ta'uu keenya amanuudhaan itti gaafatamummaadhaan sochoona. Hamma sarbamiinsa keenyaa fi gadi fageenya rakkoo keenyaa hubannee tarkaanfii sirreeffamaa hojiirra oolchaa jirra.

Cabni hawaasummaa yeroo dheeraaf osoo hin mul’atin, ykn akka waan dhugaatti illee hin ilaalamne jiraachaa turre tasa mul’atee fuula fuulatti yoo mul’ate nama hin ajaa’ibu. Akkasumas deebii uumamaa ti.

Haa ta’u malee, dhimmichaa fi bu’uura dubbii haaluuf yaaluun ykn sababa laamsha’aa dhiyeessuun rakkoof furmaata waaraa hin fidu. Qorichi qorraa fi mataa dhukkubbii akka furmaata dhaabbataatti dhibee kanaaf hin ilaalamu, garuu qoricha busaa ayyaana masqalaati. Rakkoon yeroo mudatu quba qabsiisuu fi boolla keessaa miliquun furmaata gowwaa fi abshaaltotaati; Daandiin dhugaa ogummaa fi goototaa rakkoo mudate dura dhaabbachuu fi ogummaadhaan geggeessuudha.

Cabiinsa har'aa dogongora kaleessaatiin uumame hubannee warra furmaata waaraa uumu keessaa tokko ta'uuf of qopheessuu qabna. Gad fageenyi rakkoolee yeroo dhiyoo asitti nu mudachaa jiran humnaa fi kutannoo keenya hundaan gara furmaataatti akka seennu nu dhiibuu qaba. Yaada fi humna haaraa qabannee gara fuulduraatti tarkaanfachuuf abdii qabannee haa kaannu. Jijjiirama guddaa fi bor fooyya'aa ta'eef haa carraaqnu. Akka biyyaattis akka hawaasaattis karaan nu fayyaduudha. Dogoggora kaleessa irraa dhaalle gatnee har’a sanyii gaarii yoo dhaabne hojiin cimaan keenya ija gaarii akka argamsiisu shakkii hin qabu. Ilmaan ilmaan keenyaaf madda abdii ta'a.

Itoophiyaan carraaqqii ijoollee isheetiin boontee bara baraan haa jiraattu!!

Uumaan Itoophiyaa fi ummata ishee haa eebbisu!

Amajjii 25, 2015